Nyt on rohkeuden aika

Talouden mittarit kääntyvät yläviistoon, ja suhdannepolitiikalta ja yritysstrategioilta odotetaan vahvan etukenon ottamista. Investointien sekä tuotantokoneistoon, että uuden sukupolven tuotteisiin pitäisi oikeastaan olla jo hyvää käynnissä. Edessä näkyy kasvun aika.

Covid-kaudella valtiovallan on täytynyt jatkuvasti pitää heikomman puolta. Rajoituksilla ja rokotusjärjestyksillä on suojeltu niitä, jotka saattaisivat kärsiä taudista eniten. Taloudessakin on autettu niitä yrityksiä, jotka poikkeusoloissa menettivät mahdollisuuksiaan kannattavaan toimintaan.

Nyt tilanne on muuttumassa ja myös politiikan pitää muuttua. Huomion täytyy siirtyä heikkojen tukemisesta vahvojen ja rohkeiden kannustamiseen. Nyt täytyy hakea keinoja tuotekehityksen ja osaamisen kasvuun ja investointien kiihdyttämiseen.

Kevään kehysriihestä ei puuttunut draamaa ja näyttäviä käänteitä, mutta kasvua tukevia päätöksiä valitettavasti jäi puuttumaan.

T&K-verovähennykseen luvattiin kuitenkin palata syksyn budjettiriihessä. Nyt T&K-kannustimien valmistelu pitäisi kiireesti saada käyntiin, jotta kannusteita todella saataisiin.

Yritystoiminnan kannusteet eivät ole mikään helppo juttu, ei poliittisesti eikä teknisesti. Verovähennys ei välttämättä ole se tapa, joka saa varsinkaan nuoria yrityksiä liikkeelle. Monet uudet, taloutta uudistavat yritykset, eivät ole saaneet monia kannattavia vuosia vyölleen, eivätkä ne valttämättä hyödy t&k-verovähennyksestä samalla tavalla, kuin ne saattaisivat hyötyä jostain muusta kannusteesta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvittää minkälaisia tuotekehityskanustimia muissa maissa on käytössä. Toivottavasti selvityksen tulos käynnistää vilkkaan keskustelun siitä, mikä malli ja mitkä elementit olisivat parhaita Suomelle ja oikeudenmukaisimpia suomalaisille tuotekehittäjille. Etlan mukaan peräti 32 OECD-maassa 37:stä on jonkinlainen verokannustin.

Tärkeintä kuitenkin on, että jonkinlaiseen kannustimeen päädytään, ja se otetaan käyttöön ja pidetään voimassa useita vuosia. Itse kannustusta enemmän yritykset taitavat arvostaa toimintaympäristön vakautta. Pysyvät pelisäännöt ja pysyvät kannusteet ovat vahva viesti myös kansainvälisille yrityksille, jotka harjoittavat tutkimusta ja tuotekehitystä monissa maissa.

Teknologiateollisuuden Talous- ja verofoorumissa Innofactor Oyj:n toimitusjohtaja Sami Ensio muistutti, että globaaleille yrityksille Suomi on vain yksi mahdollinen paikka harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Toiminta suunnataan sinne, missä se on kustannustehokkainta ja tuottoisinta.

“Jos Ranska tukee tuotekehittelijän palkkaa 30 prosentilla tai Belgia 40 prosentilla ja Suomen tuki on nolla, niin saman tuotteliaisuuden omaavalle suomalaiselle insinöörille pitää maksaa 30 prosenttia vähemmän tai vaihtoehtoisesti palkata henkilö vaikkapa se sama suomalainen insinööri Ranskan toimipisteeseen.”