Neljäs teollinen vallankumous on menossa. Varmaankin tiesit sen, vaikka olit ehkä unohtanut.
Iskusanat IoT, IIoT ja Teollinen internet ovat käyneet harvinaisiksi, mutta se ei suinkaan johdu siitä, että kumous olisi menettänyt momentuminsa. Ennemminkin se voi johtua siitä, että kumouksesta on tullut valtavirtaa. Se on arkipäiväistynyt niin, ettei kumouksesta kehtaa enää puhua. Tervetuloa teollisuuden uuteen aikaan Teollisuus 4.0:aan. Se on nyt.
Teollisuuden 4.0 -version ytimessä on data, sen tuottaminen, kerääminen ja käyttö. Isoissa visioissa dataa käytetään oppivissa tekoälyjärjestelmissä ja kyberfyysisissä järjestelmissä, joissa todelliset ja virtuaaliset tehtaat ja tuotteet toimivat käsi kädessä.
Lähempää katsottuna todellisuus on yksinkertaisempi, arkipäiväisempi. Tuotantokoneet ja niiden anturit tuottavat dataa omasta toiminnastaan ja käyttöympäristöstään, teolliseen käyttöön suunnitellut tietokoneet keräävät ja käsittelevät sitä ja lähettävät pilveen.
Näiltä usein epämiellyttävissä ympäristöissä toimivilta järjestelmiltä ja prosessoreilta edellytetään aivan eri asioita kuin työpöydällä tai palvelinsalissa hyrräävältä tietokoneelta.
Tavallinen toimisto- tai kotitietokone on hyvin joustava ja yleiskäyttöinen, ja se sisältää prosessorin, joka kykenee monenlaisiin tehtäviin. Teollisuus-IT sen sijaan on kulloiseenkin tehtävään erikoistunutta teknologiaa, joka selviäisi huonosti jos ollenkaan toimisto- ja viihdekäytöstä, mutta loistaa omalla alallaan, esimerkiksi anturitietojen keräämisessä, prosessoinnissa ja lähettämisessä.
Silti suuri osa teollisuuden lattiatason tiedonkeruujärjestelmistä on edelleen toteutettu yleiskäyttöisillä x86-prosessoreilla. Movetecin teollisuus-IT:n asiantuntija Antti Lehtosalo uskoo, että tilanne on muuttumassa. IoT-sovelluksissa on lyömässä läpi robustimpi ja pelkistetympi ARM-arkkitehtuuri.
Tiedonkeruun yhä yleistyessä, on selvää, että siihen liittyvässä tietojenkäsittelyssä erikoistuneet koneet myös yleistyvät.
ARM-prosessoreihin pohjautuva tiedonkeruu ja -siirto on jo yleistä esimerkiksi energia-alalla ja vedenpuhdistamoissa, missä monet valvottavista ja ohjattavista laitteista ovat ulkotiloissa. Kappaletavarateollisuuden prosessinvalvonta ja -ohjaussovellukset ovat samoin lisääntymässä.
“ARM-arkkitehtuurin edut ovat kiistattomat. Pienempi koko, pienempi tehonkulutus, mikä tarkoittaa sitä, että prosessoreita ei tarvitse erikseen jäähdyttää, teollisuusympäristöön sopiva robustisuus ja ATEX-luokitus räjähdysvaarallisiin tiloihin”, Lehtosalo luettelee.
Robustisuus tarkoittaa ennen kaikkea lämpötilan kestoa. Esimerkiksi Moxan IIoT-gateway -tuotteet toimivat 4G LTE -verkossa vaikka lämpötila vaihtelisi -40:stä +70 asteeseen.
Yksi merkittävimmistä eduista varsinkin valvottavien kohteiden määrän noustessa suureksi on hinta. Erikoistuneessa ratkaisussa ei tarvitse maksaa turhasta. Hinta on Lehtosalon mukaan usein puolet x86-teknologiaan perustuvan ratkaisun hinnasta ainakin Moxan tuotteiden kohdalla.
ARM on alunperin brittiläisen teknologiayhtiö Acornin tuote. Nykyisin tuotenimen ja teknologian omistaa ARM-Holdings, joka kuuluu japanilaiselle SoftBank-groupille. Yhtiö ei itse valmista prosessoreita, vaan kehittää niitä ja lisensoi käskykannan ja arkkitehtuurin sopimusvalmistajille esimerkiksi Samsungille, Motorolalle ja Texas Instrumentsille.
ARM-prosessorit ovat erittäin yleisiä matkapuhelimissa, tableteissa ja sulautetuissa tietojärjestelmissä.
Syyskuun alussa SoftBank hyväksyi yhdysvaltalaisen muun muassa grafiikkasuorittimia valmistavan Nvidian ARM-Holdingista tekemän 40 miljardin dollarin suuruisen ostotarjouksen. Nvidia on myös merkittävä teköälyalustojen kehittäjä.
Ostajan mukaan yhtiöiden yhteistyö mahdollistaa ARM:n teknologian käytön maailman nopeimmin kasvavalla tietotekniikan alueella.
Nvidian perustaja Jensen Huang maalailee miten biljoonat tietokoneet muodostavat nykyistä intrernetiä tuhat kertaa suuremman tietoverkon. “Nvidian tekoälyalustat ja ARM:n prosessoreihin liittyvä ekosysteemi voivat yhdessä edistää pilvilaskennan, älypuhelimien, kuljettajattomien autojen ja robotiikan IoT:n kenttälaitteiden kehitystä ja laajentaa tekoälyn käyttöä maailman jokaiseen kolkkaan.