Internet of Things on ristiriitainen konsepti, johon on yhtä helppo suhtautua lapsekkaan innostuneesti tai ylimielisen pragmaattisesti.
Vaikka sijoittuisi IoT-intoilussaan kumpaan ääripäähän hyvänsä, on joka tapauksessa hyvä huomata, että IoT:n kehityksessä otetaan jatkuvasti myös oikeita, pieniä kehitysaskeleita. Sellaisia joista on hyötyä saman tien, ja jotka täydentävät kohdaltaan IoT-visionäärien maalaamaa kokonaiskuvaa esineiden internetistä.
Asiansa tuntevat teknologiaennustajat esittävät teolliselle internetille pääosin yhteneviä kehityskulkuja. Ensimmäisessä aallossa toteutetaan kunnossapidon ja käytönvalvonnan sovelluksia. Myöhemmin IoT:n avulla tehostetaan ja ohjataan tuotantoa, ja vielä myöhemmin kehitetään kokonaan uusia liiketoimintamalleja. Mitä kaikkea muuta tehdäänkin jää nähtäväksi.
Tekniikan kehittämisessä ja kaupallistamisessa yksi kysymys on selvästi vaikeampi kuin muut. Alaansa edes kohtuullisesti perehtyneet keskustelijat pystyvät yleensä aika luotettavasti kertomaan, mitä askeleita tekniikan kehityksessä tullaan näkemään. Paljon vaikeampaa on tietää milloin nämä uudet teknologiat ovat valmiita markkinoille ja milloin käyttäjät todella ottavat ne omikseen.
Tärkeät kysymykset ”miksi”, ”miten” ja ”entä sitten” saavat kelvollisen vastauksen, mutta ”milloin” on paljon vaikeampi.
Kaupallisessa mielessä se on tärkeimpien kysymysten joukossa ellei kaikkein tärkein. Uuteen tekniikkaan uskominen liian varhain saattaa olla yhtä kallista kuin liian myöhäinen liikkeelle lähtö.
IoT:n kehittyneimpien sovellusten kohdalla ”milloin” on täysin auki. Kunnossapidon ja käytönvalvonnan kohdalla vastaus on selvempi. Tässä tapauksessa IoT tarkoittaa Ihan oikeita Työkaluja. Näitä sovelluksia kehitetään ja otetaan käyttöön nyt, ja niistä saadaan rahassa mitattavaa hyötyä nyt.
Kunnossapidon IoT-sovelluksien idea on tuottaa käyttäjälle oikeaa ja ajantasaista tietoa koneen tai järjestelmän tilasta. Oikean tiedon perusteella huollon ja ylläpidon tehtävät voidaan ajoittaa ja mitoittaa parhaalla tavalla.
Anturitiedon saaminen päätöksenteon tueksi ei ole tämän päivän tekniikalle ongelma. Sen ymmärtäminen ja hyödyntäminen saattaa olla.
Hyöty tulee joko kustannusten pienenemisestä tai eliniän pidentymisestä tai kaikkein tyypillisimmin rikkoontumisten ehkäisemisestä. Näin siis siinä tapauksessa, että sovelluksen tuottamaa tietoa seurataan järjestelmällisesti, ja siitä osataan tehdä oikeanlaisia johtopäätöksiä.
Elegantti ja jopa edullinen tapa siirtää koneista kerättävä anturitieto pilvipalveluun käsiteltäväksi on langaton LoRa-teknologia. Prosessia seuraava anturi liitetään lähettimeen, joka määräajoin lähettää anturitiedon tähän tarkoitukseen rakennettuun verkkoon. Ei siis matkapuhelinverkkoon. Anturiin liitettävä lähetin voi lähetysten määrästä riippuen toimia jopa kymmenen vuotta akun varassa.
LoRa on lyhenne sanoista Long Range. Ulkoilmassa lähetysetäisyys voi olla useita kilometrejä.
Suomessa julkista LoRa-verkkoa operoi Digita. Verkossa ei kulje kuva eikä puhe vaan pelkästään erilaisilta antureilta saatava yksinkertainen data.