Otsikon kysymys on ensikatsomalla triviaali. Lyhyen yksiselitteisen vastauksen antaminen on kuitenkin yllättävän vaikeaa.
Ensimmäisenä tulee mieleen tuotelaatu ja siihen liittyvät määreet. Toiseksi tuotelaadulle asetettavat vaatimukset eri tilanteissa. Kolmanneksi toiminnan laatu erityisesti yrityksistä puhuttaessa.
Hyvän poikkileikkauksen laatukäsitteestä, laatuvaatimuksista ja laadun hallinnasta saa Suomen Standardisoimisliiton verkkopalvelusta, esimerkiksi pitkän linjan Laatusenioreiden Juhani Anttilan ja Kari Jussilan kirjoittamasta artikkelista “Mitä laatu on?”
Kirjoittajat lainaavat näkemyksiä filosofi Aristoteleeltä, laatuguru Joseph M Juranilta ja matemaatikko, filosofi ja yliopistomies Ilkka Niiniluodolta eli sen on pakko olla hyvää tekstiä.
Juran ainakin tiesi jotain elämän laadusta, koska jaksoi jatkaa elämäänsä 103 vuotiaaksi.
Lähteenä edellä mainittujen rinnalla on mainittu myös ISO 9000: 2015 -standardisarja, mikä on kirjoittajien mukaan tärkein ja laajimmin levinnyt ammattimaisen laatutoiminnan referenssi. Standardin mukaan mukaan laadulla tarkoitetaan sitä, missä määrin kohteen luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset.
Siinäpä se lyhyt ja yksiselitteinen määrittely jo tulikin.
Aristoteles osoitti laatukäsitykselle kaksi merkitystä: Laatu ilmaisee, miten jokin kohde erottuu muista, ja miten kohde koetaan hyvänä tai pahana. Samanlaisesti laatu ymmärretään myös nykyisessä arkikielessä. Laatu on hyvän ja onnistumisen käsite. Siten laatuun yleisesti suhtaudutaan myönteisesti.
Jokainen ymmärtää laadun kuitenkin subjektiivisesti ja kokonaisvaltaisesti. Laatukäsitteen analysoinnissa tulee vastaan monia erilaisia näkökulmia ja käsityksiä.
Laadun voi käsittää esimerkiksi tuoteperustaisesti. Silloin laatu on joukko mitattavia ominaisuuksia, ja laatuerot ovat näiden ominaisuuksien eroja. Tällaiseen laatukäsitteeseen liittyy usein hinta – parempi laatu tarkoittaa parempia ominaisuuksia ja korkeampaa hintaa.
Näin katsoen laatu voidaan määritellä objektiivisesti, mutta saivartelulle jaa aina sija. Jos kysytään esimerkiksi terästehtaalta eri teräslaaduista saa vastauksen, että tuoteohjelmassa on vain yhtä laatua, sitä parasta. Tuotelajeja kylläkin on useita.
Toisen näkemyksen mukaan laatu on vaatimusten täyttymistä ja virheettömyyttä. Tässäkin laatu on objektiivinen ja yksikäsitteisesti mitattavissa oleva suure.
Edelleen tuotteen käyttöarvosta tai hyötyarvosta voidaan puhua tuotteen laatuna. Laatu on käyttöarvon ja hinnan suhde tai tarpeen tyydyttämisestä saatava hyöty tai mielihyvä. Näiden määritelmien ongelma on se, että tuotteen omistajan tai käyttäjän mielitekojen vaihtelu vaikuttaa olennaisesti tuotteen arvoon ja samalla siis laatuun. Tämä ei oikein istu insinöörimäisen laatukäsitykseen.
Tuotteen toimittajan näkökulmasta kuitenkin asiakkaan piilevienkin tarpeiden tunteminen on laadun tuottamisen edellytys. Laatu on osaamista ja asiakasohjautuvaa toimintaa.
On selvää, että edellä olevan kaltainen monimielisyys ei sovi yritystoiminnan ja kaupan käsitteistön määrittelyyn.
Laajimmin levinnyt ammattimaisen laatutoiminnan referenssi on kansainvälinen ISO 9000:2015 standardisarja. Sitä sovelletaan miljoonissa organisaatioissa ympäri maailman. Standardin määrittelemänä laatu on ’degree to which a set of inherent characteristics of an object fulfils requirements’ eli ´missä määrin kohteen luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset.
ISO 9000:2015 on Laadunhallintajärjestelmästandardi. Sananmukaisesti se tarkoittaa sitä, että organisaatio on luonut järjestelmän, jolla se hallitsee niitä prosesseja, joista tuotteen tai palvelun laatu syntyy.
Se tarkoittaa, että laadunhallintajärjestelmä liittyy yrityksen toimintaympäristöön ja toimintaan, ja laatutoiminnan tavoitteet ovat osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Myös yrityksen johto on sitoutunut ja osallistuu laatutoimintaan.