Vaikeana aikana yrityksiin kertynyt kysyntäpaine on alkanut purkautua. Sen seurauksena teollisuudessa on komponenttien, välituotteiden, raaka-aineiden ja palveluiden hankinta vaikeutunut. Ilmassa on pieniä ylikuumenemisen merkkejä, vaikka siitä varsinaisesti ei olekaan kysymys.
Teknologiateollisuus ry. pani hankinnan vaikeudet merkille kerätessään yrityksiltä tietoja niiden saamista uusista tilauksista ja viimeisimmistä koronatunnelmista.
Varsinaisen ylikuumenemisen sijaan ongelmat taitavat johtua siitä, että teknologian ja palvelujen toimittajien toimituskyky ei ole aivan ennallaan. Ennakointi ja toimitusketjulle tarjottava tieto ovat tällaisessa – ei aivan ainutlaatuisessa – tilanteessa korvaamattomia.
Teknologiateollisuden raportin mukaan on vielä epäselvää, onko teollisuuden hyvässä kysyntätilanteessa kyse pelkästään koronakuopan umpeen kuromisesta, vai näkyykö tilanteessa jossain määrin pysyvämpi kysynnän piristyminen.
Teollisuudessa koronariskit eivät ole toteutuneet niin pahoina kuin pelättiin.Teknologiateollisuuden yrityksissä selvästi uskotaan, että pandemian pahin huippu on jo ohi. Vain pientä osaa yrityksistä vaivaa enää heikko kysyntä.
Teknologiateollisuuden mukaan yritysten tammikuun jälkeen saamien tarjouspyyntöjen määrä on kasvanut jopa huomattavasti.
Pitkän aikavälin odotukset eivät kuitenkaan ole varsinaisesti kohentuneet tammikuusta. Edelleen lähes joka neljäs teknologiayritys arvioi liikevaihtonsa tänä vuonna supistuvan viime vuodesta. Paljon enemmän, 44 prosenttia, on kuitenkin yrityksiä, jotka sanovat tänä vuonna jo kasvavansa.
Suuret yritykset arvioivat tilanteen edelleen optimistisemmin kuin pienemmät.
Suomessa talous supistui ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,8 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvun ennustetaan olevan 2,5–3,0 prosenttia, ja ensi vuoden kasvun ennakoidaan olevan samassa mittaluokassa. Ennustaminen on kuitenkin erityisen vaikeaa. Kasvuun vaikuttaa yksityisen kulutuksen lisäksi se, jatkuuko teollisuuden kysyntätilanne hyvänä vielä vuoden jälkipuoliskolla.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti huhtikuussa arviotaan kuluvan vuoden talouskasvusta. Nyt maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 6,0 prosenttia ja ensi vuonna 4,4 prosenttia. Noston taustalla on mm. Yhdysvaltojen massiivinen elvytys.
Elinkeinoelämä on pitänyt Suomen hallituksen talouspolitiikkaa tässä tilanteessa jopa liian elvyttävänä. Tosin se mielellään ottaa vastaan esimerkiksi kone- ja laiteinvestointien tuplapoistot ja energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tuen. Sen mukaan kovan kasvun vaiheessa pitäisi suhdannepolitiikan olla kiristävää tai vähintäänkin neutraalia.
Hallituksen ennätysmäinen kehysriihi ja puolivälitarkastelu herätti epäuskoisia kommentteja lähinnä kehysmenettelyn hylkäämisen ja ministeriöiden luovaksi leimatun työllisyysvaikutusten laskennan johdosta.
Taloudenpidon höltymisestä ja tarkoitushakuisesta vaikutusten laskennasta saa ja pitääkin olla huolissaan, mutta aika paljon voi myös perustella korona-ajan erityisillä olosuhteilla.
Mutta sitä ei voi perustella millään, että hallitus edelleen osoitti kyvyttömyyttä ja haluttomuutta talouden suurien haasteiden edessä. Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras kirjoittaa blogissaan, että hallitus teki sosiaalipolitiikkaa työllisyyden hoidon nimissä.
Työvoiman tarjonnan rakenteelliset uudistukset jäivät ja ilmeisesti myös jäävät tekemättä. Päätökset uudistuksista tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksessa siirrettiin työryhmään, ja senhän kaikki tietävät mitä se tarkoittaa.
Kehysriihen jälkeen vielä paljastui, että sekä koulutukseen että tiederahoitukseen suunnitellaan nopeita leikkauksia.
Näillä eväillä yhteiskunnan ja talouden vahvistuminen tulevaisuudessa näyttää entistä vaikeammalta.