Norjalainen talouden politiikan ja markkinoiden rajapinnoissa toimiva konsulttiyhtiö Menon Economics yhdessä Oxford Researchin ja Islannin yliopiston kanssa selvitti standardoinnin merkitystä taloudelle Pohjoismaissa.
Standardit mielletään tavaksi saada jonkinlainen tolkku kaoottiseen ja rönsyilevään tekniikan ja kaupan maailmaan. Ilman standardeja autot ajelisivat, missä sattuu ja niillä olisi tankissa mitä sattuu. Jokaisella merkillä olisi omat rengaskokonsa ja komponenttinsa.
Tietokoneet eivät olisi kuulleetkaan toisistaan, ja yleensäkään minkäänlaisia kokonaisuuksia, joita voi sanoa järjestelmäksi, ei voi rakentaa muuten kuin yhden valmistajan osista.
On aika selvää, että standardien vaikutus talouteen on suuri. Ilman yhteisiä tunnustettuja standardeja kansainvälinen kauppa olisi paljon nykyistä vaikeampaa.
Jorma Ollilakin nosti muistelmissaan GSM-standardin kehittämisen ja siihen sitoutumisen yhdeksi tärkeistä syistä Nokian ihmeeseen.
Tutkimuksen tilasivat Pohjoismaiden standardisoimisjärjestöt, ja ne saivat varmasti miellyttäviä tuloksia.
Tutkimus osoittaa, että standardit ovat sidoksissa 28 prosentin BKT:n kasvuun Pohjoismaissa vuodesta 1976 vuoteen 2014.
Tutkimus osoitti myös, että standardikannan kaksinkertaistaminen kasvatti työn tuottavuutta 10,5 prosenttia ja että standardisointi selittää keskimäärin 0,7 % vuosikasvun työn tuottavuudessa. Tämä viittaa siihen, että standardisointi oli sidoksissa jopa 39 prosentin työn tuottavuuden kasvuun ja 28 prosentin BKT:n kasvuun Pohjoismaissa tuolla 38 vuoden jaksolla.
Yritykset hyötyvät standardeista eniten pyrkiessään ulkomaisille markkinoille, pysytellessään teknologian kehityksen tasalla ja varmistaessaan tuotteidensa laadun. Suurin osa yrityksistä pitää standardisointia tärkeänä osana tulevaisuuden liiketoimintasuunnitelmiaan.
Tutkimus toteutettiin Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Siihen osallistui yhteensä 1 179 standardeja käyttävää pohjoismaista yritystä eri toimialoilta.
Sen mukaan yrityksille tärkeimmät syyt käyttää standardeja ovat markkinoille pääsyn helpottaminen (34 % vastaajista), tuotteen tai palvelun laadun parantaminen (32 %) sekä riskien pienentäminen (26 %). Standardien tuomat hyödyt olivat samankaltaisia kaikissa tutkimuksen maissa.
Valtaosa (87 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti, että standardisoinnilla on tärkeä rooli myös yritysten liiketoimintasuunnitelmissa tulevaisuudessa. Standardeja pidettiin hyvänä tapana seurata teknistä kehitystä.
Tutkimuksen mukaan 82 % vastaajista pitää standardisointityöhön osallistumista tärkeänä tapana vaikuttaa oman alansa tulevaisuuteen. Tämä tulos on erityisen kiinnostava startup-yritysten ja uusia innovaatioita markkinoille tuovien yritysten kannalta.
Ensimmäinen standardien kokonaistaloudellista hyötyä kartoittanut tutkimus julkaistiin Saksassa vuonna 2000. Se on päivitetty vuonna 2011. Standardien taloudelliseksi hyödyksi Saksassa on tutkimuksessa arvioitu vuonna 2011 kaikkiaan 0,72 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tutkimuksen mukaan vientimaan vaatimukset täytetään käyttämällä EN-, IEC- ja ISO-standardeja.
Etuina yritykset mainitsivat myös sen, että eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset standardit helpottavat sopimusten tekoa sekä vähentävät kaupan esteitä. Tutkimuksen mukaan standardisointi vähentää merkittävästi yritysten transaktiokustannuksia kuten tiedonkeruuta, neuvotteluja, markkinakartoituksia jne.
Vuonna 2015 julkaistu Britannian talousministeriön tilaama tutkimus laski, että työn tuottavuuden kasvusta Britanniassa 37 prosenttia johtuu standardeista. Standardeja käytetään laadun takaamiseksi ja kustannusten minimoimiseksi. Keskeinen syy on myös terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen. Standardeja käytetään myös tehokkaan viestinnän mahdollistamiseen kaupankäynnissä.
Hallintajärjestelmästandardeja käytti 75 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Suurista yrityksistä niitä käytti peräti 98 prosenttia. Tutkimus selvitti myös standardien roolia riskienhallinnassa. Tärkeimmäksi hyödyksi nähtiin säädöstenmukaisuuden optimointi (89 %) ja vastuiden hallinta (76 %).
Ranskan standardisoimisjärjestö 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan Ranskassa neljäsosa bruttokansantuotteen kasvusta johtuu standardisoinnista. Yli kaksi kolmannesta haastatelluista yrityksistä katsoi, että standardisointi auttaa voiton saavuttamisessa.
Toinen ranskalainen tutkimus osoittaa, että parhaiten innovaatioiden suhteen menestyvät yritykset käyttävät standardia ISO 9001. Vielä selvemmin yhteys näkyy, kun myös yrityksen alihankkijat käyttävät standardia ISO 9001. Tutkimustulos perustuu useisiin indikaattoreihin, joita ovat tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus kuluista, uusien ja parannettujen tuotteiden osuus markkinoilla, innovaatioprojektien määrä sekä uudet teknologiset prosessit.
Hyöty standardista ISO 9001 edellyttää johdon sitoutumista standardin periaatteiden ottamiseen käyttöön organisaatiossa. Tärkeää on myös alihankkijoiden sitoutumiseen standardin käyttöön.