Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Maailman tärkein tavara

hand 2571553 1280

Image by Sarah Richter from Pixabay

Maailma on muuttumassa. Meneillään on teknologian murros, jossa tärkeitä ovat eri asiat ja eri tavarat kuin ennen. Kaksi ja puoli sataa vuotta sitten höyrykone ja kehruujenny muuttivat maailmaa. Niiden jälkeet tulivat junat, valtamerilaivat, autot ja lentokoneet. Ne ovat hienoja tekniikan saavutuksia ja insinöörityön luomuksia, joiden kauneus perustuu kahteen asiaan: visionäärin unelmaan ja kykyyn rakentaa olemassa olevan tekniikan varaan. 

Höyrykone tai auto olisivat jääneet keksimättä, jos niiden tekijöiden olisi pitänyt kehittää myös koneenrakentamisen opit. 

Näin ajatellen kaikkein tärkein tavara aivan viime vuosikymmeniin asti oli koneruuvi. Sen päälle rakentuu kaikki höyrykoneesta avaruussukkulaan. Ja sen standardisoijia saadaan kiittää teollistumisesta ja massatuotannon eduista.

Ruuvi-mutteri -parin jälkeen seuraava yhtä kauaskantoinen innovaatio oli ehkä vasta mikroprosessori. Se mullisti koneenrakennusta vähintään yhtä perusteellisesti. Prosessoriin ja sen ohjelmointiin perustuu kaikki tietojenkäsittely, viestintäteknologia ja automaatio. 

Nyt on taas meneillään vastaavanlainen murros, ja se liittyy tapaan millä koneet käyttävät ja hallitsevat energiaa. 

Kolmas maailman paras tavara on pieni, samoin kuin edeltäjänsäkin, ja vaatimattomana se on suurien järjestelmien peruspalikka. Se on litiumioniakun kenno, ei juuri sormea kummempi. Sen voit löytää porakoneesta, akkukäyttöisestä pölynimurista tai autostasi, jos se on täyssähköauto tai hybridi. Litiumioniakun kennoja on piilotettu sadoin ja tuhansin myös sähkönjakelujärjestelmän sähkövarastoihin. Vasta ne tekevät mahdolliseksi uusiutuvan, sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvattamisen reilusti nykyiseltä tasoltaan. Pienempänä ja toisen muotoisena se on muun muassa puhelimessasi.

Kenno ei ole täydellinen niin kuin eivät olleet alkuvuosien kierteet tai prosessoritkaan. Se on kuitenkin niin hyvä, että esimerkiksi Tesla ei yrittänytkään tehdä siitä parempaa, vaan päätti pistää niitä akkupakettiinsa 6831 kappaletta, että tehoa olisi tarpeeksi.

Li-ion akun vahvuus ja heikkous on litium. Se on kevein metalli, ja metallien jännitesarjassa laitimmaisena. Siksi kyvykkäimmät sähkökemiaan perustuvat akut käyttävät litiumia varausten kantajana. Jokainen litiumgramma voi kantaa 13901 coulombin sähkövarauksen. Coulombi on varaus, jonka yhden ampeerin sähkövirta kuljettaa sekunnissa. Gramma litiumia pystyy siis ioneina tarjoamaan 11,6 watin tehon tunnin ajan. Tai vastaavasti ottamaan vastaan yli 40 kilojoulea ja säilyttämään sen.

Samalla litium erittäin reaktioherkkänä metallina on kovin tarkka olosuhteista. Ei saa olla liian kylmää eikä liian kuumaa, ei saa ladata eikä purkaa liikaa eikä liian nopeasti, eikä kennoon missään tapauksessa saa päästä vettä. Litium rakastaa happea niin rajusti, että siinä draamassa räjähdysherkkä vety jää kolmanneksi pyöräksi, ja siitä ei hyvä seuraa. 

Siksi Li-ion -akkua palvelemaan tarvitaan automaatiota.


Suuret Li-ioni -akkujärjestelmät ovat tulossa Suomeenkin. Helenin verkossa Helsingissä toimii muutama, ja Simossa Lapin läänissä rakennetaan parhaillaan pohjoismaiden suurinta järjestelmää tuulipuiston yhteyteen. Se ahtaa kuuteen konttiin piilotettuihin Li-ioni -kennoihin kuusi megawattituntia energiaa, ja  tarjoaa sitä sähköverkkoon kuuden megawatin teholla aina kun verkon säätö tuntuu sitä kaipaavan.

Toinen koneenrakentajia kiinnostava trendi on monenlaisten liikkuvien koneiden sähköistäminen joko kokonaan tai hybrideiksi. Akkujärjestelmiä ja niihin liittyvää osaamista saa ostaa maailmalta, mutta ei olisi välttämättä lainkaan huono idea kehittää myös omaa osaamista ja omaa kapasiteettia ladattavien koneiden laitteiden kaikkein tärkeimmän komponentin käytöstä ja rakentamisesta.

Lisää tätä

investoinnit

Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi kesäkuussa tapansa mukaan yhteenvedon suomalaisen teollisuuden investointisuunnitelmista. Investointien rakennuksiin ja tuotantokalustoon odotetaan tänä vuonna nousevan melkein 4,1 miljardiin euroon. Se tarkoittaa yhdeksän prosentin kasvua. Tämä luku ei sisällä energiantuotantoon ja -jakeluun tehtäviä investointeja. Ne yksin ovat yli kolme miljardia ja kasvavat edelleen.

Aivan erityisen ilahduttavaa on, että teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysmenot, jotka laskivat yhteen menoon kymmenen vuotta, kääntyivät viime vuonna nousuun, ja nousu jatkuu edelleen. Tutkimus- ja tuotekehitys toiminnan arvo on EK:n investointiennusteen mukaan tänä vuonna reilut 2,5 miljardia.

Suunta on hyvä, mutta valitettavasti investointien määrä on edelleen riittämätön. Investointiaste eli kiinteiden investointien suhde tuotannon jalostusarvoon on yksitoista prosenttia. Vaikka mukaan laskettaisiin tk-investoinnitkin se on kahdeksantoista prosenttia. Luvut ovat alle länsieurooppalaisen keskitason. Virossa se on luokkaa 25 ja Ruotsissa vielä korkeampi.

Kymmenen vuotta sitten investointiaste oli Suomessakin melkein 27 prosenttia. Melkein yhtäjaksoisen pudotuksen takana on tuotekehitystoiminnan pieneneminen. Kovin syvälle ei tarvitse kaivaa, kun jo paljastuu, että miinusmerkkien takana on elektroniikkateollisuus ja Nokia.  

Tilastokeskuksen mukaan teknologiateollisuuden kiinteiden investointien arvo vuonna 2017 oli 1 490 miljoonaa euroa. EK:n Investointitiedustelun mukaan investoinnit kasvoivat viime vuonna ja investointien arvo oli noin 1 700 miljoonaa euroa. Kasvun odotetaan jatkuvan tänä vuonna reiluun 1 900 miljoonaan euroon. Tämä on enemmän kuin vielä alkuvuonna odotettiin.

Kone- ja metallituoteteollisuuden investoinnit kasvoivat investointitiedustelun ennakkotiedon mukaan viime vuonna noin 960 miljoonaan euroon ja tänä vuonna kasvu näyttäisi jatkuvan 1,15 miljardiin euroon, vaikka alkuvuonna odotettiin suunnan selvästi muuttuvan.

Myös elektroniikka- ja sähköteollisuudessa investointien odotettiin kääntyvä laskuun, mutta niin ei taidakaan käydä.  Niiden odotetaan pysyvän viimevuotisella vajaan 390 miljoonan euron tasolla.

Energia-ala on aivan oma lukunsa investointitoiminnassa. Sen investointien taso on jo vuosia ollut korkealla tasolla ja kasvaa taas kuusitoista prosenttia. Ala käy läpi voimakasta murrosta kahdella rintamalla. Uusiutuvien ja päästöttömien tuotantomuotojen rakentamiseen käytetään paljon rahaa, ja samalla sähkönjakelun verkkoa kaivetaan turvaan myrskyiltä ja kaatuvilta puilta - myös korkein kustannuksin.

Kemianteollisuuden investointimäärä on vaihdellut melkoisesti. Toissavuoden miljardi vaihtui viime vuoden 680 miljoonaan ja noussee nyt uudestaan 820 miljoonaan.


Metsäteollisuuden luku on kahdessa vuodessa pudonnut 816 miljoonasta alle 500 miljoonan. Tulevat selluhankkeet, jos ne toteutuvat, nostavat luvut taas kerralla miljardiluokkaan.

Elintarviketeollisuus investoi toissa vuonna Suomeen 554 miljoonaa euroa. Viime vuonna investointien arvo laski 300 miljoonaan euroon. Tänä vuonna investointien ennakoidaan taas kääntyvän kasvuun ja niiden arvo olisi vajaat 340 miljoonaa euroa.

Osa osaa, osa ei

book 4126483 1920

 

Tekniikan aloilla sekä kaupan että teollisuuden yritykset ovat jo muutaman vuoden toitottaneet samaa viestiä: paikkoja olisi auki, mutta osaavaa ja innostunutta työvoimaa ei löydy mistään.

Tilastot ja ennusteet kertovat samaa viestiä. Pelkästään teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53 000 tekniikan osaajaa seuraavien neljän vuoden aikana. Näistä 40 prosenttia tarvitaan ammatillisesta peruskoulutuksesta. Budjettileikkauksista kärsineillä oppilaitoksilla riittää siis haasteita.

Jos neljällekymmenelle prosentille riittää toisen asteen koulutusta vastaava ammattitaito, yli puolet uusista tekijöistä pitäisi saada korkeakoulutasoisista oppilaitoksista - tekniikkaa, matematiikkaa tai fysiikkaa opiskelleita nuoria. Päästäkseen yliopistoon tai insinöörikouluun näitä aineita opiskelemaan alla pitäisi olla lukion pitkän matematiikan opinnot ja hyvä menestys näissä aineissa ylioppilaskirjoituksissa.

Kunnianhimoinen rekrytointiohjelma kaatuu jo lukioon. Pitkän matematiikan kirjoittaa vuosittain alle 14000 opiskelijaa. Näistä kaikki eivät suinkaan hakeudu tekniikan pariin tai matematiikan ja fysiikan opintoihin. Lähes kolmenkymmenen tuhannen sielun voittaminen neljässä vuodessa ei taida tästä porukasta onnistua.

Ja tämä on vain määrä. Oikeastihan se on laatu, joka ratkaisee menestymisen kilpailussa.

Jos Teknologiateollisuuden ilmoittama rekrytointien määrä seuraavina vuosina pitää kutinsa, tässä maassa ollaan pulassa. Teknisesti ja matemaattisesti koulutettua, etevää porukkaa tarvitaan myös monissa viranomaistehtävissä, tutkimuslaitoksissa, opettajina ja teknisessä kaupassa.

Yritysten, oppilaitosten ja viranomaisten on nyt tehtävä kaikkensa, että matematiikan ja muiden tekniikkaa tukevien aineiden opiskelu näyttäisi jo viisitoistavuotiaasta kiehtovalta, ja että ne monenlaiset työt, joita tekniikan parissa tehdään olisivat oikeasti houkuttelevia.

Muuten ikäluokkien koko ja niistä tekniikan pariin hakeutuvien osuus ei riitä pyörittämään tämän maan toimintoja.

Yritysten halu saada bisneksensä rullaamaan taitavien ihmisten avulla on asian yksi puoli. Toinen puoli on se, että myös julkinen talous tarvitsee eläväistä yrityskenttää ja ihmisiä, jotka tekevät työtä ja maksavat veroja.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Antti Neimala sanoi TEM:n työllisyysennusteen julkistuksen yhteydessä, että Suomen julkisen talouden kantokyky edellyttää kymmeniä tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia keskipitkällä aikavälillä. Se ei rajoitu pelkästään huippuosaajiin, vaikka heitäkin tarvitaan. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan erityisesti talouden kantokyvyn ja huoltosuhteen vuoksi.

 

It-yritys Futuricen tekoälyjohtaja Tuomas Syrjänen kiinnittää Teknologiateollisuuden pamfletissa huomiota myös niihin potentiaalisiin osaajiin, joita ei Suomessa hyödynnetä tarpeeksi hyvin. ”Naiset pitää saada mukaan työelämään myös tietotekniikka-alalle.”

Kevään 2018 ylioppilaspojista pitkän matematiikan kirjoitti noin joka toinen, mutta tytöistä vain joka kolmas. Samaan aikaan, kun matematiikka ei kiinnosta tyttöjä, poikien matematiikan taidot ovat heikentyneet.

Samassa pamfletissa työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelman johtava asiantuntija Laura Lindeman katsoo asiaa toisesta näkökulmasta.

”Suomella on todella paljon mahdollisuuksia vetää osaajia puoleensa, mutta tätä ei ole saatu toteutettua. Menestymme erilaisissa rankingeissa hyvin, mutta emme vetoa ihmisten tunteisiin”, Lindeman sanoo.

Kansainvälisille osaajille pitää pystyä näyttämään, millaista elämä on Suomessa ja miltä tulevaisuus täällä näyttää. Halvan korkeakoulutuksen sijaan opiskelijan tähtäimessä pitäisi olla ura ja tulevaisuus Suomessa.

Esimerkiksi tekniikan alan tohtorikoulutuksessa ulkomaisten opiskelijoiden määrä on yliopistojen mukaan selvästi kasvanut. Suurempi osa täällä koulutetuista tohtoreista tulisi saada sitoutettua Suomeen.

Lindemanin mielestä Uuden-Seelannin malli on hyvä malli Suomelle. He ovat onnistuneet kääntämään heikkoutensa vahvuuksiksi ja houkuttelemaan ihmisiä. Emme me voi piiloutua sen taakse, että meillä on huono sijainti tai ilmasto.

”Suomesta osataan luetella hyviä puolia, mutta heille, jotka eivät elä täällä, Suomi näyttäytyy kliinisenä ja tylsänä. Ei kukaan muuta uuteen maahan pelkän työn takia. Meidän pitäisi pystyä välittämään ihmisläheisempää viestiä ja ajatusta hyvästä arjesta.”

Julkisen hallinnon tehtävänä on varmistaa, että yritykset voivat tehdä osaajille suuria lupauksia. Esimerkiksi oleskelulupaprosessin tulisi olla nykyistä sujuvampi ja nopeampi. Lupien pitkät käsittelyajat hankaloittavat osaajien rekrytoimista.

 

 

Valmistavan teollisuuden juhlapäivät

people 692005 1920

Tampereella on alkamassa yksi Euroopan suurimmista valmistamiseen liittyvistä teknologia-alan tapahtumista. MPD - Manufacturing Performance Days kerää vuodesta toiseen varsin suuria nimiä esiintyjiksi. Esimerkiksi tällä kertaa yhden pääpuheenvuoron pitää tutkija, professori, konsultti ja taistelulentäjä Hermann Simon.

Hän on aikaisemminkin esiintynyt MPD:ssä. Pari vuotta sitten hän piti vaikuttavan puheenvuoron eurooppalaisesta Mittelstandista ja Hidden Championeista. Moni ajattelee, että talouden veturi on suurteollisuus. Simon osoittaa, että oikeasti se on muutamien satojen työntekijöiden yritykset, jotka ovat hyvin kapeilla tuotesektoreillaan globaaleja ja tuntevat asiakkaidensa tarpeet perinpohjin.

Nämä yritykset ovat fanaattisia laadun ja teknologian suhteen.

Silloin professori Reijo Tuokko sanoi, että nyt on sellaiset puhujat, että tätä ei ehkä koskaan Suomessa ylitetä.

No nyt on hyvä mahdollisuus mennä ainakin tasoihin, kun Simonkin on taas Suomessa.

MPD:n ydinviesti käsittelee teknologiaa, erityisesti digitaalisuutta.

Oletko huomannut, että IoT, jota pari vuotta sitten tuli joka tuutista, on nykyisin puheissa aika lailla pienellä volyymilla. Tarkoittaisikohan se sitä, että palopuheet alkavat muuttua teoiksi. Nyt puhutaan suurina ilmiöinä digitalisaatiosta, digitaalisista kaksosista, AI:sta ja robotiikasta. Näistä puhutaan myös MPD:ssä.

Yrityksissäkin puhutaan korkealentoisia, mutta tehdään käytännönläheisiä asioita.

Teknologiamurrokset kuten IoT tai digitalisaatio tai tekoäly saattavat asioita sivummalta seuraavan maallikon silmissä näyttää loogisilta ja helpoilta. Jos ne olisivat sitä, niitä käytettäisiin jo laajasti. Todellisuudessa ne ovat suuria portaita taitavillekin yrityksille, eikä suuria portaita harpota tuosta vaan.

Asiantuntevuuskin on harhauttava käsite. Ei kukaan ole asiantuntija armolahjojensa vuoksi, ellei sinnikkyyttä ja pohjatonta tiedonhalua lueta armolahjaksi. Asiantuntija on asiantuntija, koska hän peruskoulutuksen jälkeenkin väsymättä ja kyllästymättä ottaa selvää asioista, pysyttelee kärryillä ja opettelee uutta. Usein omalla ajallaan. On aika selvää, että näistä ihmisistä yritykset joutuvat kaikin keinoin pitämään kiinni.

Nyt monet yritykset ovat tällaisen suuren portaan edessä ja toteavat, että jalka ei nouse tuonne millään konstilla. Ne alkavat miettiä, miten se se voitaisiin jakaa pienempiin portaisiin, ja miten edes näille pikkuportaille saataisiin lähtemään nekin, joilla ei ole tätä todellisten asiantuntijoiden paloa sisällään.

Niillä ei oikeastaan ole muuta keinoa, kuin järjestelmällisesti ja järkevästi parantaa omia valmiuksiaan eli oppia uusia asioita ja ottaa käyttöön uusia teknologioita ja saada mahdollisimman moni ihmisistä kiinnostumaan siitä, mitä on näillä pikkuportailla, jotka ehkä johtavat sen ison portaan päälle.

Näiden pikkuportaiden nimi ei ole IoT eikä AI, vaan ne ovat antureita, lähettimiä, verkkoja, teollisuustietokoneita, pilviä ja grafiikkaa. Joillekin ne ovat matematiikkaa, mallinnusta tai vaikka bayesilaisen tilastotieteen käytännön sovelluksia.

MPD kannattaa kokea. Jos saksalaisprofessorin jorina ei nappaa -mitä sopii kyllä ihmetellä - paikalla on myös yrityksiä, jotka ovat ravanneet pikkuportaita, niin oikeita kuin vääriäkin, ja tietävät kertoa mitä se yrityksen arjessa tarkoittaa. Siellä on puhumassa myös niitä yrityksiä, jotka kuvittelevat päässeensä ison portaan päälle, ja kertovat mitä sieltä näkyy.

Osaatko arvata?

Tietysti näkyy seuraava porras. Niin korkea, että sen päälle jalka ei nouse millään. Se tässä niin hienoa onkin.

 

Hyvät pärjää

   euro 96289 1920

Suomi pääsi noususuhdanteen imuun yli kaksi vuotta muuta euroaluetta myöhemmin. Kaikeksi onneksi Suomen teknologiayritysten kasvu tuntuu jatkuvan, vaikka Saksa, Ranska ja Italia ovat jo kääntyneet uuteen suhdannevaiheeseen.

Teknologiateollisuus ry kysyy säännöllisesti jäseniltään tietoja niiden saamista uusista tilauksista ja tilauskannasta. Niiden valossa tilanne on oikein hyvä. Myös tarjouspyyntöjä on liikkeellä nyt enemmän kuin viime vuoden lopulla eli kilpailukykyisillä yrityksillä korkeasuhdanne toistaiseksi jatkuu.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päivitti viime kuussa maailmantalouden kasvuennusteitaan.  Vuonna 2017 maailmantalous kasvoi lähes neljä prosenttia. Viime vuonna kasvua oli vielä 3,6 prosenttia. Tänä vuonna kasvua saadaan enää 3,3 prosenttia.

Seitsemässäkymmenessä prosentissa maailman maista kasvunäkymä on nyt matalampi kuin vielä tammikuussa.

Uutiset ovat huolestuttavia, varsinkin kun hidastuminen koskee myös suuria euromaita ja erityisesti Saksaa, joka on ollut Euroopan ja Suomenkin talouden veturi. Tilanne on erityisen heikko teollisuudessa. Uudet tilaukset että tilauskanta vähenevät edelleen, eikä uusia työpaikkoja juuri synny.

Talouskasvu on hidastunut myös Yhdysvalloissa, joskin siellä teollisuustuotanto lisääntyy edelleen. Sikäläinen valtionpäämies sanoi, jossain vaiheessa, että kauppasodat ovat mukavia ja helppoja voittaa. Kauppasota Kiinan kanssa kuitenkin tuntuu rasittavan Yhdysvaltoja enemmän kuin Kiinaa. Kiina on ottanut käyttöön useita finanssi- ja rahapoliittisia elvytystoimia kasvun nopeuttamiseksi. Teollisuustuotannossa ja rakentamisessa on jo näkyvissä pientä elpymistä. Kauppasodan johdosta kasvunäkymät pysyvät epävarmoina.

Suomen talous pääsi kasvuun jälkijunassa. Talven aikana Suomen takamatka kasvussa on jonkin verran kaventunut ja näyttää pienenevän myös keväällä.

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia viime vuonna 77 miljardiin euroon. Kasvua oli viime vuonna tasaisesti kaikilla päätoimialoilla.

Liikevaihdon kasvusta noin puolet on ollut volyymikasvua ja toinen puoli raaka-aineiden ja komponenttien maailmanmarkkinahintojen noususta aiheutunutta myynnin arvon nousua. Yritysten saamien uusien tilausten määrä on pysynyt korkealla tasolla vuoden ensimmäisen neljänneksen, ja  liikevaihdon kasvukin tuntuu jatkuvan.

Teknologiateollisuuden mukaan alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa ja 14 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 maaliskuussa.

Myös tarjouspyyntöjen määrä on keväällä kääntynyt uuteen kasvuun.

 

Tilanteessa poikkeuksellista on telakoiden suuri osuus tilauskannasta. Telakkateollisuuden vahvistuminen tuo kuitenkin kasvua laajasti eri toimialoille.

Vuoden 2014 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan kasvusta noin 60 prosenttia koostuu laivatilauksista. Tilauskannassa olevista laivoista viimeisin toimitetaan näillä näkymin vuonna 2024.  

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin vuosi sitten.

Teknologiateollisuuden yrityksissä oli henkilöstöä maaliskuun lopussa 318 500 eli lähes 7 500 enemmän kuin viime vuonna. Tämän lisäksi yrityksillä oli vuokratyövoimaa lähes 20 000 henkilöä.

Rekrytoinnit lisääntyivät alkuvuonna uudelleen. Rekrytointeja oli yhteensä 12 500. Pk-yritysten osuus rekrytoinneista oli 61 prosenttia. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

 

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi neljä prosenttia 15,3 miljardiin  euroon. Tämän vuoden tammikuussa kasvua oli 11 prosenttia.

Alan tilaukset ovat olleet kasvusuunnassa jo lähes kolmen vuoden ajan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia 31,7 miljardiin euroon.

Uusien tilausten arvo on pysynyt pysyi hyvällä tasolla alkuvuodenkin. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kahdeksan prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin viime vuoden maaliskuussa.

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®