Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Mitä laatu on?

feedback 1977987 1280

Otsikon kysymys on ensikatsomalla triviaali. Lyhyen yksiselitteisen vastauksen antaminen on kuitenkin yllättävän vaikeaa.

Ensimmäisenä tulee mieleen tuotelaatu ja siihen liittyvät määreet. Toiseksi tuotelaadulle asetettavat vaatimukset eri tilanteissa. Kolmanneksi toiminnan laatu erityisesti yrityksistä puhuttaessa.

Hyvän poikkileikkauksen laatukäsitteestä, laatuvaatimuksista ja laadun hallinnasta saa Suomen Standardisoimisliiton verkkopalvelusta, esimerkiksi pitkän linjan Laatusenioreiden Juhani Anttilan ja Kari Jussilan kirjoittamasta artikkelista “Mitä laatu on?”

Kirjoittajat lainaavat näkemyksiä filosofi Aristoteleeltä, laatuguru Joseph M Juranilta ja matemaatikko, filosofi ja yliopistomies Ilkka Niiniluodolta eli sen on pakko olla hyvää tekstiä.

Juran ainakin tiesi jotain elämän laadusta, koska jaksoi jatkaa elämäänsä 103 vuotiaaksi.

Lähteenä edellä mainittujen rinnalla on mainittu myös ISO 9000: 2015 -standardisarja, mikä on kirjoittajien mukaan tärkein ja laajimmin levinnyt ammattimaisen laatutoiminnan referenssi. Standardin mukaan mukaan laadulla tarkoitetaan sitä, missä määrin kohteen luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset.

Siinäpä se lyhyt ja yksiselitteinen määrittely jo tulikin.

Aristoteles osoitti laatukäsitykselle kaksi merkitystä: Laatu ilmaisee, miten jokin kohde erottuu muista, ja miten kohde koetaan hyvänä tai pahana. Samanlaisesti laatu ymmärretään myös nykyisessä arkikielessä. Laatu on hyvän ja onnistumisen käsite. Siten laatuun yleisesti suhtaudutaan myönteisesti.

Jokainen ymmärtää laadun kuitenkin subjektiivisesti ja kokonaisvaltaisesti. Laatukäsitteen analysoinnissa tulee vastaan monia erilaisia näkökulmia ja käsityksiä.

Laadun voi käsittää esimerkiksi tuoteperustaisesti. Silloin laatu on joukko mitattavia ominaisuuksia, ja laatuerot ovat näiden ominaisuuksien eroja. Tällaiseen laatukäsitteeseen liittyy usein hinta - parempi laatu tarkoittaa parempia ominaisuuksia ja korkeampaa hintaa.

Näin katsoen laatu voidaan määritellä objektiivisesti, mutta saivartelulle jaa aina sija. Jos kysytään esimerkiksi terästehtaalta eri teräslaaduista saa vastauksen, että tuoteohjelmassa on vain yhtä laatua, sitä parasta. Tuotelajeja kylläkin on useita.

Toisen näkemyksen mukaan laatu on vaatimusten täyttymistä ja virheettömyyttä. Tässäkin laatu on objektiivinen ja yksikäsitteisesti mitattavissa oleva suure.

Edelleen tuotteen käyttöarvosta tai hyötyarvosta voidaan puhua tuotteen laatuna. Laatu on käyttöarvon ja hinnan suhde tai tarpeen tyydyttämisestä saatava hyöty tai mielihyvä. Näiden määritelmien ongelma on se, että tuotteen omistajan tai käyttäjän mielitekojen vaihtelu vaikuttaa olennaisesti tuotteen arvoon ja samalla siis laatuun. Tämä ei oikein istu insinöörimäisen laatukäsitykseen.

Tuotteen toimittajan näkökulmasta kuitenkin asiakkaan piilevienkin tarpeiden tunteminen on laadun tuottamisen edellytys. Laatu on osaamista ja asiakasohjautuvaa toimintaa.

On selvää, että edellä olevan kaltainen monimielisyys ei sovi yritystoiminnan ja kaupan käsitteistön määrittelyyn.

Laajimmin levinnyt ammattimaisen laatutoiminnan referenssi on kansainvälinen ISO 9000:2015 standardisarja. Sitä sovelletaan miljoonissa organisaatioissa ympäri maailman. Standardin määrittelemänä laatu on ’degree to which a set of inherent characteristics of an object fulfils requirements’  eli ´missä määrin kohteen luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset.

ISO 9000:2015 on Laadunhallintajärjestelmästandardi. Sananmukaisesti se tarkoittaa sitä, että organisaatio on luonut järjestelmän, jolla se hallitsee niitä prosesseja, joista tuotteen tai palvelun laatu syntyy.

Se tarkoittaa, että laadunhallintajärjestelmä liittyy yrityksen toimintaympäristöön ja toimintaan, ja laatutoiminnan tavoitteet ovat osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Myös yrityksen johto on sitoutunut ja osallistuu laatutoimintaan.

 

 

Korvaamaton kauppamies

business 962388 1280

Kun talous Suomessakin pitkän matalasuhdanteen jälkeen näytti kunnollisia kasvulukuja muutamien teollisuusjärjestöjen ekonomistit kiiruhtivat osoittamaan, että tilanne ei ole aivan sitä miltä näyttää. Pitkälle jatkuvalle kasvulle ei ole edellytyksiä, ellei muutamia tuotannon kasvun pullonkauloja saada avattua. Tällaisia kapeikkoja on esimerkiksi työvoiman tarjonnassa ja teollisuuden tuotantokapasiteetissa.

Ekonomistit leimattiin ilonpilaajiksi, mutta kuinkas on käymässä. Jo tänä keväänä on raportoitu rekrytointivaikeuksista teollisuudessa ja myös teknisen kaupan alalla.

Teknisen Kaupan jäsenyritysten myynti kasvoi lähes seitsemän prosenttia vuoden 2017 ensimmäisestä neljänneksestä. Vuodenvaihteen jälkeen nousu hidastui ja etenkin maaliskuu oli monella toimialalla yllättävän nihkeä.

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Teknisen kaupan liiton yhteenvedossa tuotteiden ja palveluiden myynti teollisuudelle nousi jopa 12 prosenttia vuoden takaisesta. Raaka-aineiden myynti kasvoi 6 prosenttia edellisestä vuodesta, mutta kasvu hidastui selvästi edellisiin kvartaaleihin verrattuna.

Vientiluvuissa ei ole todellista kasvua nähty alkuvuoden 2017 jälkeen. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on liki tapissa, ja kapasiteetin kasvattaminen on hidasta, koska koneiden, erityisesti suurien koneiden toimitusajat ovat pitkiä.

Kuinkas silloin voi kasvaa?

Käytännön pullonkaula teollisuustuotannolle on tullut myös avainkomponenttien kuten suurien laakereiden hankinnan vaikeudesta.

Ongelmia on myös korkeaan laatuun ja nopeisiin, täsmällisiin toimitusaikoihin pystyvien alihankkijoiden löytämisessä.

Tuotantomaailma siirtyi Suomessa nopeasti tilanteesta, jossa hyvä myyjä on kullan arvoinen tilanteeseen, jossa hyvä ostaja on suorastaan korvaamaton.

 

Tulosta tulosta

 

printer 2416270 1280Teknisen kaupan liiton jaostot, Teknologiateollisuuden toimialaryhmät ja monet muut tekniikan yrityksiä lähellä olevat järjestöt ja yhdistykset tekevät todella hyvää ja arvokasta työtä seuraamalla omien, kapeiden alojensa kehittymistä.

Robotiikkayhdistys, cad/cam-yhdistys ja Teollisen internetin foorumi FIIF sekä Pikavalmistusyhdistys Firpa muun toiminnan ohessa tuottavat statistiikkaa sektoreiltaan ja alojensa asiantuntijoina tietävät trendit ja tapahtumat tilastojen takana. Puhumattakaan yhtä lailla pienistä kansainvälisistä toimistoista.

Laajalti näkyvistä tiedotusvälineistä voi saada hyvän ja taitavasti esitetyn kokonaiskuvan tekniikan kehityksestä. Yleiskiinnostunut teknokraatti jää paljosta paitsi, jos tyytyy seuraamaan esimerkiksi IoT:n tai 3d-tulostuksen tilaa suurista uutisvälineistä.

Tärkeät kehityskulut eivät sisällä uutiskynnyksen ylittäviä mullistuksia. Ne muodostuvat askelista, jotka eivät vaikuta kovin tärkeiltä.

Alan friikit tunnistavat ne ja julkaisevat ne pikku friikkikanavillaan. Niitä pitää seurata, jos haluaa tietää suuria asioita ennen kuin ne tapahtuvat.

Uuden tuotantotekniikan ja erityisesti 3d-tulostuksen alueella tällaista friikkikanavaa ylläpitää USA:n Coloradossa toimiva Terry Wohlers ja hänen kuuden hengen konsulttitoimistonsa Wohlers Associates Inc.

Terry Wohlersin blogia Wohlers Talk seuraavat eivät enää odota, että metallien 3d-tuloksesta joskus tulee koneenrakennusteollisuudelle varteenotettava tuotantomenetelmä. He tietävät että niin on jo käynyt. Nyt kysymys on vain siitä, millaisen sijan menetelmä ottaa ja kuinka nopeasti se kasvaa.

Yksi toimiston päätuotteista on Wohlers Report. Raporttia on julkaistu 23 vuoden ajan. Tänä vuonna se ilmestyi maaliskuussa. Tänä vuonna raportilla oli 76 eri kirjoittajaa 32 maasta, ja se analysoi ainetta lisäävien menetelmien tilaa markkinoilla.

Raportin mukaan viime vuonna otettiin käyttöön 1768 metallikappaleita valmistavaa 3d-tulostinta. Pikkujuttu verrattuna ainetta poistaviin menetelmiin, mutta onhan lähtötilannekin aivan toinen.

Kasvuprosentti oli lähes 80, eikä kasvukäyrällä ole missään vaiheessa näkynyt kysynnän vähyydestä johtuvia notkahduksia.

Vuonna 2016 tulostettaviin metalleihin käytettiin runsaat 900 miljoona dollaria. Tänä vuonna rikkoutunee kahden miljardin dollarin raja.

Patenttien määrä on usein käytetty kuvaaja alan innovatiivisuudelle. Patentointi on hieman menettänyt suosiotaan järjestelmän hitauden ja kalleuden vuoksi. Yhtä kaikki: vuonna 2013 USA:n patenttiviranomainen vastaanotti runsaat 200 3d-tulostukseen liittyvää patenttia ja viime vuonna yli 1800.

Muovikomponenttien valmistuksessa 3d-tulostus on löytänyt yhden vihreän oksan ruiskupuristuksen ja suulakepuristuksen läheltä.

Pienien sarjojen valmistuksessa tulostus joissain tapauksessa lyö nämä menetelmät niin nopeudessa, hinnassa kuin joustavuudessakin. On valtava etu, että erillistä työkalua ei tarvita.

Pitkissä sarjoissa muun menetelmät menevät menojaan, mutta tulostuksella on rooli t&k-vaiheessa ja tuotannon käynnistyksessä. Tuotteen prototyypit valmistetaan tulostamalla, ja ramp-upissa alkuvaiheen kysyntää tyydytetään samoin 3d-koneilla.

Kun suurelle määrälle tavaraa alkaa olla kysyntää, voidaan siirtyä nopeampiin menetelmiin – jos työkalu siihen mennessä on saatu valmiiksi.

Ehkä tällainen toimintamalli yleistyy myös 3d-metallitulostuksen ja painevalun yhteistyössä.

 

ISO asia

Norjalainen talouden politiikan ja markkinoiden rajapinnoissa toimiva konsulttiyhtiö Menon Economics yhdessä Oxford Researchin ja Islannin yliopiston kanssa selvitti standardoinnin merkitystä taloudelle Pohjoismaissa.

Standardit mielletään tavaksi saada jonkinlainen tolkku kaoottiseen ja rönsyilevään tekniikan ja kaupan maailmaan. Ilman standardeja autot ajelisivat, missä sattuu ja niillä olisi tankissa mitä sattuu. Jokaisella merkillä olisi omat rengaskokonsa ja komponenttinsa.

Tietokoneet eivät olisi kuulleetkaan toisistaan, ja yleensäkään minkäänlaisia kokonaisuuksia, joita voi sanoa järjestelmäksi, ei voi rakentaa muuten kuin yhden valmistajan osista.

On aika selvää, että standardien vaikutus talouteen on suuri. Ilman yhteisiä tunnustettuja standardeja kansainvälinen kauppa olisi paljon nykyistä vaikeampaa.

Jorma Ollilakin nosti muistelmissaan GSM-standardin kehittämisen ja siihen sitoutumisen yhdeksi tärkeistä syistä Nokian ihmeeseen.


Tutkimuksen tilasivat Pohjoismaiden standardisoimisjärjestöt, ja ne saivat varmasti miellyttäviä tuloksia.

Tutkimus osoittaa, että standardit ovat sidoksissa 28 prosentin BKT:n kasvuun Pohjoismaissa  vuodesta 1976 vuoteen 2014.

Tutkimus osoitti myös, että standardikannan kaksinkertaistaminen kasvatti työn tuottavuutta 10,5 prosenttia ja että standardisointi selittää keskimäärin 0,7 % vuosikasvun työn tuottavuudessa. Tämä viittaa siihen, että standardisointi oli sidoksissa jopa 39 prosentin työn tuottavuuden kasvuun ja 28 prosentin BKT:n kasvuun Pohjoismaissa tuolla 38 vuoden jaksolla.

Yritykset hyötyvät standardeista eniten pyrkiessään ulkomaisille markkinoille, pysytellessään teknologian kehityksen tasalla ja varmistaessaan tuotteidensa laadun. Suurin osa yrityksistä pitää standardisointia tärkeänä osana tulevaisuuden liiketoimintasuunnitelmiaan.

Tutkimus toteutettiin Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Siihen osallistui yhteensä 1 179 standardeja käyttävää pohjoismaista yritystä eri toimialoilta.

Sen mukaan yrityksille tärkeimmät syyt käyttää standardeja ovat markkinoille pääsyn helpottaminen (34 % vastaajista), tuotteen tai palvelun laadun parantaminen (32 %) sekä riskien pienentäminen (26 %). Standardien tuomat hyödyt olivat samankaltaisia kaikissa tutkimuksen maissa.

Valtaosa (87 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti, että standardisoinnilla on tärkeä rooli myös yritysten liiketoimintasuunnitelmissa tulevaisuudessa. Standardeja pidettiin hyvänä tapana seurata teknistä kehitystä.

Tutkimuksen mukaan 82 % vastaajista pitää standardisointityöhön osallistumista tärkeänä tapana vaikuttaa oman alansa tulevaisuuteen. Tämä tulos on erityisen kiinnostava startup-yritysten ja uusia innovaatioita markkinoille tuovien yritysten kannalta.

technical drawing 3324368 1280

Standardien hyötyjä on tutkittu ennenkin

Ensimmäinen standardien kokonaistaloudellista hyötyä kartoittanut tutkimus julkaistiin Saksassa vuonna 2000. Se on päivitetty vuonna 2011. Standardien taloudelliseksi hyödyksi Saksassa on tutkimuksessa arvioitu vuonna 2011 kaikkiaan 0,72 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tutkimuksen mukaan vientimaan vaatimukset täytetään käyttämällä EN-, IEC- ja ISO-standardeja.

Etuina yritykset mainitsivat myös sen, että eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset standardit helpottavat sopimusten tekoa sekä vähentävät kaupan esteitä. Tutkimuksen mukaan standardisointi vähentää merkittävästi yritysten transaktiokustannuksia kuten tiedonkeruuta, neuvotteluja, markkinakartoituksia  jne.

Vuonna 2015 julkaistu Britannian talousministeriön tilaama tutkimus laski, että työn tuottavuuden kasvusta Britanniassa 37 prosenttia johtuu standardeista. Standardeja käytetään  laadun takaamiseksi ja kustannusten minimoimiseksi. Keskeinen syy on myös terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen. Standardeja käytetään myös tehokkaan viestinnän mahdollistamiseen kaupankäynnissä.  


Hallintajärjestelmästandardeja käytti 75 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Suurista yrityksistä niitä käytti peräti 98 prosenttia. Tutkimus selvitti myös standardien roolia riskienhallinnassa. Tärkeimmäksi hyödyksi nähtiin säädöstenmukaisuuden optimointi (89 %) ja  vastuiden hallinta (76 %).

Ranskan standardisoimisjärjestö 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan Ranskassa neljäsosa bruttokansantuotteen kasvusta johtuu standardisoinnista. Yli kaksi kolmannesta haastatelluista yrityksistä katsoi, että standardisointi auttaa voiton saavuttamisessa.

Toinen ranskalainen tutkimus osoittaa, että parhaiten innovaatioiden suhteen menestyvät yritykset käyttävät standardia ISO 9001. Vielä selvemmin yhteys näkyy, kun myös yrityksen alihankkijat käyttävät standardia ISO 9001. Tutkimustulos perustuu useisiin indikaattoreihin, joita ovat tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus kuluista, uusien ja parannettujen tuotteiden osuus markkinoilla, innovaatioprojektien määrä sekä uudet teknologiset prosessit.

Hyöty standardista ISO 9001 edellyttää johdon sitoutumista standardin periaatteiden ottamiseen käyttöön organisaatiossa. Tärkeää on myös alihankkijoiden sitoutumiseen standardin käyttöön.

 

Hyvä paha muovi

 

wraps 316134 1280Muovista ei juuri hyvää sanaa kuule, vaikka se on monipuolinen joustava, kestävä ja edullinen materiaali. Hyvin moneen sovellukseen muovi on paras ellei ainoa kysymykseen tuleva raaka-aine. Se on erinomainen pakkausmateriaalina ja loistava sähkötekniikan tuotteiden rakenneaineena eristävyyden ansiosta. Muovista syntyy myös kelpo laakereita ja pyöriä ja kiinnikkeitä moneen käyttöön. Muoveja ovat myös monet materiaalia suojaavat kalvot, maalit ja pinnoitteet.

Internetin suuressa tietokirjassa Wikipediassa sanotaan, että suurin muovien haitta on niiden huokeus ja helppo saatavuus. Samalla kun ne mahdollistavat paljon hyvää, ne tekevät ihmisistä huolettomia ja välinpitämättömiä.

Kaikkea netissä lukevaa ei kannata pitää totena, mutta tämä tuntuu osuvan hyvin. (Saman tosin voi sanoa Wikipediasta itsestään. Se tekee kirjoittajista huolettomia ja välinpitämättömiä).

Metallien ja erilaisista luonnonkuiduista tehtyjen materiaalien kestävyyttä ympäristön vaikutuksia vastaan yritetään parantaa miljoonilla ja miljoonilla euroilla jatkuvasti. Niitä seostetaan, kyllästetään ja pinnoitetaan milloin milläkin.

Muoveilla nämä ominaisuudet usein ovat myötäsyntyisiä, mutta tämäkin hyvä ominaisuus on kääntynyt niitä vastaan. Muovista sanotaan, että se ei häviä luonnosta. Muiden materiaalien kohdalla sanottaisiin, että ne kestävät koviakin olosuhteita.

Halutessaan asian voisi nähdä niinkin, että puusta ja kuiduista tehdyt tuotteet päätyvät lopulta kasvihuonekaasuiksi, mutta muovi ei. Siihen valmistusprosessissa kiinnitetty fossiilinen hiili on kiinni ja pysyy.

Muoveilla olisi edellytykset olla kaikkien rakenne- ja pakkausmateriaalien ykkönen ilman Wikipedian valitettavan osuvaa arviota.

 

1950-luvun alusta tähän päivään mennessä on tuotettu noin kymmenen miljardia tonnia muoveja. Arvioiden mukaan tästä 80 prosenttia on kaatopaikoilla ja maailman merissä. Uutiskuvat muoviin tukahtuvista linnuista ja valaista ovat hyvin tehokasta muovin vastaista propagandaa, koska ne ovat totta.

Tyynen Valtameren pohjoisosassa on merivirtojen kokoamaTeksasin osavaltiota suurempi jätelautta. Se on merivirtojen kokoama, mutta se koostuu Tyynenmeren rantavaltioiden ihmisten käsistä kirvonneista tavaroista, pääosin muovijätteistä.

Samanlaisia lauttoja on havaittu myös Atlantilla.

 

Tekniset muovit, joita käytetään esimerkiksi koneenrakennuksessa, tuskin voivat olla suuri uhka ympäristölle. Helppo olisi lähteä väittämään, että teollisuus ja tekninen kauppa eivät ole merien muoviongelmaa synnyttäneet, eikä niitä vahtimalla löydy siihen ratkaisuakaan.

Ehkä ei, mutta olisi naiivia ajatella, että jatkuvasti lisääntyvään muovijätteiden määrään ja niiden aiheuttamiin ongelmiin ei puututtaisi, tai että niitä yritettäisiin ratkaista niin, että myös tekniselle kaupalle ja teollisuudelle asetettavat vaatimukset eivät kiristyisi.

 

Muihinkin muovin käyttökohteisiin liittyy ongelmia, mutta suurinta vahinkoa tähän mennessä lienee tehty muovipakkauksilla, erityisesti elintarvikkeiden ja muiden kuluttajatuotteiden pakkauksilla.

Pakkauksiin käytetään runsas kolmannes kaikesta muovista. Muovin määrä on niin valtava, että ajatukset esimerkiksi muovin korvaamisesta joillain hajoavilla materiaaleilla tuntuvat mahdottomilta.

Muovia tarvitaan, mutta muovin kanssa on opeteltava elämään säällisemmin kuin tähän asti.

Koneenrakennuksen ja teknisen kaupan yritystenkin olisi hyvä selvittää, mitä tapahtuu kaikelle sille sille pakkausmuoville, mitä sen ovista sisään tulvii. Jo ennen kuin ympäristöliike, viranomaiset ja muut muovipoliisit alkavat sitä näkyvästi vaatia.

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®