Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Viisi listahittiä

concert 1149979 1920

Vuoden vaihteen tietämillä ammattilaistenkin lehdet ja verkkopalvelut täyttyivät listoista: seitsemän trendiä, jotka muuttivat robotiikkaa päättyvänä vuonna, kahdeksan IoT-läpimurtoa, joita ei tapahtunutkaan, ja kymmenen asiaa, jotka ensi vuonna hoitaa tekoäly.

Oikeissa medioissa oikein tarjoiltuna ne voivat olla oikeinkin valaisevaa luettavaa, varsinkin jos jättää oikein tiukat aikatavoitteet omaan arvoonsa. Asiantuntijoiden laatimina niiden arvo ei ole pelkkää viihdearvoa.

Tämä tapa esittää lukijoille ajan ilmiöitä on niin antoisa, että se houkuttelee ottamaan seuraavan askeleen. Tässä listattuna viisi listausta tekniikasta, joiden osuvuutta kannattaa tänä vuonna seurata.


10 robotic companies to watch in 2019

The Robotreport seuraa herkeämättä ja laajalti robotiikka-alan uutisia, tapahtumia, yrityksiä, pääomasijoituksia ja uusia tekniikoita niin teollisuuden, tutkimuksen kuin hoivankin näkökulmasta - ja laatii jatkuvasti listauksia trendeistä ja teknologioista. Tämän vuodenvaihteen sisältöä ovat listaus viime vuoden merkkitapauksista sekä alkaneen vuoden kiinnostavimmista startupeista ja tärkeimmistä yrityksistä.

Yrityslista on huomiotaherättävä. Mukana on kuin onkin yksi teollisuusrobottien valmistaja. Ei kuitenkaan ABB tai Yaskawa vaan Universal Robotics, joka tekee niitä pieniä ja yksinkertaisia coboteja vaihetyöntekijöiden kavereiksi.

Kaksi yrityksistä työskentelee kuljettajattomien autojen parissa ja kolme itsenäisesti hankalissakin ympäristöissä liikkuvien laitteiden kanssa. Tähän ryhmään luen ihmisten ja eläinten askellusta matkivat sekä hyönteisten tavoin lentävät koneet.

Listan suurimmat yritykset ovat maailman suurimpia yrityksiä. Ne ovat kiinnostuneita yleensä robottijärjestelmistä ja pilvipalveluista.

Listan outolintu ellei jopa pahan ilman lintu on joka paikkaan nokkansa työntävä Facebook. Sosiaalisen median yhtiö rekrytoi kaikessa hiljaisuudessa robotiikan asiantuntijoita, osallistuu tutkimusohjelmiin ja on jopa julkaissut patentteja, joilla ei ole mitään tekemistä kissavideoiden tai selfieiden kanssa. Jotain se robotiikan alueella suunnittelee, mutta kukaan ei tunnu tietävän mitä.


My 5 robotic trends of 2019 (from a business lens)

Listan laatija Justin Currie on teknologiayhtiö Genesis Roboticsin toimitusjohtaja. Hänen viisikohtaisessa listassaan on oikeastaan vain yksi asia. Robotiikassa koittaa se päivä, jolloin pioneerit ja propellihatut ovat puuhansa puuhastelleet, ja isot pojat astuvat kehään.

Teollisuusrobottien markkinoilla se tarkoittaa sitä, että kaikki nousee ja laskee sen mukaan mitä Kiinassa tapahtuu. Logistiikan automaatiossa, pilvijärjestelmissä  ja kuluttajarobotiikassa jylläävät muut kuten Amazon, Google ja Microsoft.

Currie nostaa pointeissaan suurten yritysten lonkerot esiin kiinnostavalla tavalla.


6 Top 3D Printing Stories from 2018

3D-tulostus on eri kohdalla kehityskaaressaan kuin robotiikka. Tulostamiseen liitetään vielä villimpiä visiota kuin robotiikkaan. Sillä todella on potentiaalia muuttaa tapoja, joilla tavaroita tehdään.

Suuret yritykset eivät kuitenkaan ole vielä innostuneet sen paremmin polymeerien kuin metallienkaan tulostuksesta muuten kuin käyttäjinä.

Vaikka eivät aivan Googlen ja Microsoftin luokassa olekaan, Hewlett Packardia ja Basfia voidaan pitää suurina yrityksinä, ja ne molemmat esiintyvät tässä Engineering.com -sivuston listauksessa. HP laitevalmistajana ja kemiajätti BASF raaka-aineiden kehittäjänä. Muut listan sijat menevät omia menetelmiään kehittäville startupeille.

Evolve Additive tuo tuo polymeeria jauheena kappaleen pintaan kerros kerrokselta painotekniikkaa muistuttavalla menetelmällä. Originin kone ja prosessi laajentavat yhteistyössä BASFin kanssa tulostettavien materiaalien valikoimaa. Digital Alloys tulostaa metalleja, mutta ei käytä jauhetta ja laseria, vaan lankaa ja tuo sulatuksessa käytettävän sähköenergian samaa lankaa pitkin.

Velo3D sen sijaan luottaa edelleen laseriin ja jauheeseen, mutta kehittää menetelmiä, joilla muutoksia työtilan olosuhteissa voidaan paremmin ottaa huomioon koneen ohjauksessa. Velo3D aloittaa vaikean lasersintrauksen kummallisuuksien ennakoinnin ennustamalla miten tuloste tulee poikkeamaan mallista ja kompensoimalla muutoksia etukäteen.


5 AI trends to Watch 2019

Yhdysvaltalainen mediayhtiö Forbes saattaa olla kaikkein innokkain trendilistojen laatija. Sen tekoälylistaus vuodenvaihteessa ei käsittele niinkään tekniikkaa kuin tekoälyn vaikutuksia taloudessa. Kiinnostavaa silti.

Listalla on tutut pelottelut menetettävistä työpaikoista ja visiot läpimurroista lääketieteessä. Kaikkein kiinnostavin lienee kohta, jossa Forbes ennustaa tekoälyn lisäävän merkittävästi tekoälytutkijoiden tarvetta. Näin todella saattaa käydä.


Viisi asiaa tekoälystä, jotka tulisi tietää

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto julkaisi ennen vuodenvaihdetta VTT:n blogisarjassa kirjoituksen, joka on kaikkia edellisiä parempi, koska se on totta jo nyt.

Ailisto listaa tekoälyyn liittyviä tosiasioita, joiden avulla alaa koskevaa keskustelua voi ymmärtää paremmin. Ennen kaikkea voi päätellä mikä on hypeä ja mikä ei.

Tekoälyn viimeaikainen menestys perustuu syvien neuroverkkojen ja suurten datamassojen käyttöön. Nämä ovat erittäin tehokkaita menetelmiä tietyissä sovelluksissa, esimerkiksi kasvojen tunnistamisessa kuvista tai automaattisessa kielenkääntämisessä. Matka yleiseen tekoälyyn, jolla on edes alkeellisesti ihmisen kaltaista ymmärrystä todellisuudesta, on vielä pitkä.

 

 

Jonon jatkoksi

 

businessman 2606506 1920

Uuden vuoden ensimmäisillä viikoilla on julkaistu kaksi tärkeää eteenpäin katsovaa selvitystä: professori Erkki Ormalan raportti innovaatiojärjestelmän tilasta ja kehitystarpeista sekä Elinkeinoelämän keskusliiton jo perinteinen investointikatsaus.

Ormalan paperia voi myös pitää perinteisenä. Ministeri Mika Lintilän  onnittelusanojen saattelemana se todennäköisesti lasketaan päällimmäiseksi alati kasvavaan pinoon selvityksiä, joiden suosituksia ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus toteuttaa.

Ormala aivan oikein esitti leikatun rahoituksen perumista ja hyväksi havaittujen mutta hylättyjen toimintamallien palauttamista. Ei ole niin kauaa siitä, kun OECD esitti aivan vastaavaa, ja OECD:n jälkeen EU. Ei niitäkään kuunneltu, kiiteltiin vain. Jonon jatkoksi, Ormala.

Teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on laskenut voimakkaasti jo pitkään. Laskun syy on matkapuhelimien valmistuksen ja  tuotekehityksen loppuminen Suomessa. Muutos on ollut niin suuri, että se on peittänyt alleen muiden alojen ylä- ja alamäet.

Viime vuosina Suomessa innovaatiojärjestelmän tärkeitä organisaatioita on myllätty ja t&k-rahoituksen myöntämisvaltuuksia on vuoroin lisätty ja vähennetty. Teknologia-aloille tällainen on myrkkyä. Ne haluavat toimia ympäristössä, joka on vakaa, tavoitteisiinsa sitoutunut ja tehokas. Tällainen professori Ormalan mukaan suomalainen innovaatiojärjestelmä oli ennen, mutta ei ole enää. Siksi yritykset yhä enemmän tekevät tutkimustaan ja kehittävät ja valmistavat uusia tuotteita muualla.

 

Viime vuonna Suomessa tutkimus- ja tuotekehitysmenot kääntyivät aivan hienoiseen kasvuun ja tänä vuonna kasvun odotetaan hieman vahvistuvan. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen taso on kuitenkin varsin matala.

Investointiaste eli kiinteiden investointien suhde teollisuuden jalostusarvoon oli viime vuonna alle 11 prosenttia. Se on vähemmän kuin viime vuonna ja vähemmän kuin länsimaissa keskimäärin.

EK:n investointitiedustelun ennakkotiedon mukaan kiinteät investoinnit vähenivät viime vuonna selvästi. Niiden arvo laski noin 12 prosenttia noin 3,7 miljardiin euroon. Lasku johtuu useiden suurien hankkeiden valmistumisesta, ja se oli odotettu. Tänä vuonna odotetaan taas lähes kuuden prosentin lisäystä tehdasteollisuuden kiinteisiin investointeihin.

Yhteensä kiinteitä ja t&k-investointeja teollisuudessa odotetaan tänä vuonna tehtävän 6,4 miljardilla eurolla. Se on noin viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna, mutta kuitenkin vähemmän kuin 2017.

Viimevuotisessa investointikyselyssä iloittiin siitä, että tulevista investoinneista aikaisempaa isompi osa, 38 prosenttia, tähtäsi tuotannon kasvattamiseen. Tänä vuonna tätä ilonaihetta ei tuntuisi enää olevan.  Laajennusinvestointien osuuden kaikista investoinneista odotetaan olevan 32 prosenttia ja korvausinvestointien 42 prosenttia. Rakennustuoteteollisuudessa ja energia-alalla tähdätään muita aloja selvästi enemmän kasvuun.

 

EK:n investointitiedustelun ennakkotiedon mukaan investoinnit kasvoivat viime vuonna voimakkaimmin keskisuurissa, 250–499 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tänä vuonna investointien kasvun ennakoidaan painottuvan 50–249 henkeä työllistäviin yrityksiin. Valtaosa tehdasteollisuuden investoinneista tehdään kuitenkin suurissa yrityksissä. Vähintään 500 henkeä työllistävissä yrityksissä investointien arvo oli vuonna 2017 noin 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2018 investoinnit vähenivät selvästi. Vuonna 2019 investointien arvon odotetaan kuitenkin kääntyvät nousuun.

Teknologiateollisuudessa kiinteät investoinnit olivat vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan 1,49 miljardia euroa. EK:n tiedustelun mukaan investoinnit kasvoivat viime vuonna jonkin verran, mutta tänä vuonna kasvun odotetaan lievästi taittuvan ja investointien arvo olisi noin 1,55 miljardia.

Metallien jalostuksen investointien odotetaan kasvavan tänä vuonna 400 miljoonaan euroon. Kone- ja metallituoteteollisuuden investointien arvon odotetaan laskevan viime vuoden 900 miljoonasta 820 miljoonaan.  Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kiinteiden investointien arvo oli toissa vuonna 397 miljoonaa euroa. Tänä vuonna investointien arvoksi arvioidaan noin 330 miljoonaa euroa.

Kolmetoista pikku elättiä

 

 population 1370980 1920

Vientiteollisuuden kova kolmikko Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus on teettänyt KPMG:llä selvityksen tutusta lempiaiheesta: itsestään ja hyvistä puolistaan.

Tulokset varmasti miellyttävät, ja niitä on hyvä esitellä heti aluksi, kun mennään keskustelemaan poliitikkojen ja johtavien virkamiesten kanssa puolueiden eduskuntavaaliohjelmista tai teollisuuden toimintaedellytyksistä.

Selvityksen mukaan vientiteollisuuden yrityksillä on jopa suurempi vaikutus Suomen kansantalouteen kuin on aiemmin arvioitu. Alojen yritykset luovat suoraan ja välillisesti melkein puolet Suomen bruttokansantuotteesta.

Järjestöt eivät kainostele julistaa, että lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla.

Tämä kaikki on varmasti, subjektiivisesti ja vientialojen näkökulmasta itsestäänselvästi totta. Jos olet yksi kolmestatoista ja tunnet siksi olevasi kiitollisuudenvelassa vientiteollisuudelle, et ole täysin väärässä. Ehkä kuitenkin voisit hiukan tarkentaa kantaasi ja harkita olevasi mieluummin kiitollinen vientiteollisuudesta.

Nimittäin on siinä työssä ja toimeentulossa jonkin verran omaakin ansiota. Ei tässä ihan vientiyritysten elättejä olla.

Vientialojen vaikutusta hyvinvointiin ei pidä missään tapauksessa vähätellä. Jos on halu  ajaa saksalaista autoa, juoda ranskalaista viiniä ja tepastella italialaisissa käsintehdyissä kengissä, on hyvä olla vientiä, millä nämä mieliteot maksetaan. Sitä paitsi vienti Suomesta ei ole helppoa, erityisesti koneteollisuuden vienti ei ole. Se on pelkästään osaamisen vientiä. Mitään materiaalista etua suomalaisuudesta ei maailmanmarkkinoilla ole.

Kone- ja metallituoteteollisuus, tärkeä vientiala, käyttää Suomessa tänä vuonna tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin 750 miljoonaa euroa. Työtä tehdään yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa. Summan päälle tulee ulkomaisten emo- ja tytäryhtiöiden ja eritasoisten kumppaneiden nimissä tehtävä kehitystyö. Hyvä potti, mutta ei sillä vielä tehdä ihmeitä teollisuuden alalla, jonka liikevaihto  - taas suomalaisissa yksiköissä - on kolmekymmentä miljardia.

Koneita kehitetään monille asiakasaloille monenlaisiin prosesseihin. T&k-toiminnan aihepiireissä on silti piirteitä, jotka ovat samanlaisia monella alalla. Koneet kehitetään ja valmistetaan ammattikäyttöön eli niiden pitää olla sekä luotettavia että suorituskykyisiä. Niiden pitää myös loksahtaa asiakkaan tieto- ja huoltojärjestelmiin osiksi kokonaisuutta.

Nämä vaatimukset ovat ohjanneet jo ainakin vuosikymmenen ajan t&k-työtä koneiden digitaalisuuden kehittämiseen. Muu on saanut jäädä vähemmälle.

Kaikkien koneiden toiminnassa huipputärkeää on niiden kyky aistia ympäristöään ja tarkkailla omaa tilaansa, sen lisäksi, että ne kommunikoivat ylemmän ja alemman tason järjestelmien kanssa ja suorittavat toimintojaan erilaisten ohjausjärjestelmien käskemänä. Mikään kone ei ole kilpailukykyinen, ei edes toimiva ilman antureita, väyliä, lähettimiä, ohjaimia, toimilaitteita ja muita komponentteja, joiden kehittämiseen ei Suomessa ole sen paremmin resursseja kuin osaamistakaan.

Mahdollisuus käyttää vientituotteissa  suurta tuontikomponenttien osuutta on pienelle maalle suorastaan välttämättömyys. Kaikkea ei vaan voi tehdä itse. Ei määrän eikä laadun puolesta. Ei vaikka vientituotteiden kehittäjät olisivat kuinka fiksuja hyvänsä.

Komponenttituonnin mukana maahan tulee komponentteja kehittävistä ja valmistavista maista osaamis- ja tutkimuspanos, jota Suomen vientiteollisuudella ei muuten olisi tuotteisiinsa laittaa. Ilman sitä osaamista ei synny kilpailukykyisiä vientituotteita eikä työpaikkoja niille kymmenelle vientiteollisuuden osaajalle, jotka liittojen näkökulmasta elättävät kolmeatoista muuta.

Eikö olisi paikallaan puhua koko vientialasta laajemmin ja todeta, että tuontialat ja palvelualat ovat Suomessa tärkeä osa vientiteollisuutta. Vai olisiko näiden alojen tehtävä oma tutkimuksensa, jonka mukaan vienti olisi vaikeuksissa ilman hyvin toimivaa palveluinfrastruktuuria ja teollisuuden puutteita paikkaavaa teknistä tuontia. Sekin olisi subjektiivisesti katsoen totta.

 

Lyömätön suurmestari

 

chess 1226126 1920

“Tämä työ käytännössä päättää vuosikymmeniä jatkuneen tekoälyn tutkimuksen suunnan.”

Näin totesi vastikään IBM:n kokenut tekoälytutkija Murray Campbell, eikä kysymys ollut hänen omasta tutkimuksestaan, eikä kilpailijan tai kenenkään muunkaan umpikujasta. Kysymys oli niin loistavasta läpimurrosta tekoälyn soveltamisessa, että kaiken nähnyt Campbell ei nähnyt enää parantamisen varaa.

Ilmeisesti Campbellin arvio ei sisällä sarkasmia, mutta hiukan liioittelua kuitenkin. Vaikka tietokone nyt hallitsisikin täydellisesti shakin, go:n ja shogin, onhan vaikeampiakin pelejä olemassa.

Konkaritutkija viittaa DeepMind-yhtiön uuteen AlphaZeroon. Se on tekoälyjärjestelmä, jonka takana on Alphabetin tytäryhtiö DeepMind. Alphabetin tunnetumpi osa on Google.  

AlphaZeron kehittäjät dokumentoivat järjestelmän kehittämisen tieteellisen raportin muotoon. IBM:n Murray Campbell kirjoitti omat kommenttinsa raportin liitteeksi.

Järjestelmän edeltäjä AlphaGo tuli kuuluisaksi keväällä 2016, kun se ensimmäisenä AI-järjestelmänä voitti mestaripelaajan kiinalaisessa go-lautapelissä. AlphaGo oli rakennettu juuri siihen tehtävään, eikä se mitään muuta osannutkaan. Tutkijat opettivat koneelle pelin sääntöjä ja taktiikoita ja mitä lie usean kuukauden ajan, ja hyvähän siitä tuli.

Mutta sitten tuli Alpha Zero. IEEE Spectrum -julkaisun mukaan se opetteli gon kolmessa päivässä ilman varsinaista opetusta ja peittosi edeltäjänsä tämä omassa leipälajissa.

Sitä ennen se oli rökittänyt shakissa Stockfishin, mitä pidetään parhaana shakkitietokoneena - yhden päivän opettelun jälkeen.

   Campbell on itsekin saanut nimensä tekoälyn historiankirjoihin. Hän oli kehittämässä IBM:n Deep Blue -konetta, joka vuonna 1997 voitti niukasti silloisen shakin maailmanmestarin Garri Kasparovin. Samoin kuin AlphaGo melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin, Deep Blue oli tehty tähän yhteen tarkoitukseen, ja siihen oli ladattu kaikki mitä tekoälyjärjestelmistä ja shakista silloin tiedettiin.

IEEE Spectrumin mukaan nykyisiin matkapuhelimiin on saatavilla shakkiohjelmia, jotka pystyvät voittamaan nykyisen maailmanmestarin, norjalaisen Magnus Carlsenin. Nämä ohjelmat taas jäävät täysin varsinaisten shakkitietokoneiden kuten Stockfishin jalkoihin. Ja vuosia kehitetty Stockfish siis häviää AlphaZerolle, kunhan tämä saa päivän aikaa perehtyä lajin hienouksiin.

Campbellin mukaan AlphaZero hallitsee kaikki tämän tyyppiset lautapelit. Siis pelit, joissa kaikki pelitilanteeseen liittyvä tieto on näkyvissä. Siksi Campbellin mukaan tätä tutkimussuuntaa on turha enää jatkaa. Seuraavaksi tutkijoiden pitäisi perehtyä voittamaan vaikeampia pelejä. Sellaisia, joissa on useita pelaajia laudalla yhtä aikaa, kuten StarCraft II, Dota ja Minecraft. Tai sellaisia kuin pokeri, joissa vastustajien kortit ovat piilossa.
Campbell ei usko, että monen pelaajan peleistä on tekoälyjärjestelmille vastusta pitkäksi aikaa. Pariksi vuodeksi korkeintaan. Pokerin tyyppiset sen sijaan voivat olla kovempi pala.

Pokeri on muutenkin portti todelliseen elämään. Pokeritaidot ovat taitoja joita voi hyödyntää arkielämässä, jonka ongelmat eivät aina näyttäydy kokonaan, ja jonka ongelmanratkaisuun tarvittavia kaikkia tietoja ei aina ole saatavilla.

Sellainen pelitaito voisi auttaa ratkaisemaan suuria asioita kuten maailman talouden ongelmia, voittamaan räjähdysmäisesti leviäviä pandemioita, pysäyttämään ilmastonmuutos ja merien saastuminen. Tai avaruuden valloitus.

Joko se meni?

 

hiwin ruuvi

Viikon puheenaihe ei ole tekoäly eikä Trump.  

Viikon puheenaihe on suhdannekäänne. Joko talouden imu loppui ja mitä nyt tulee?

Teknisen kaupan liitto valotti vastikään alan tilannetta. Vielä näyttää hyvältä, mutta kysynnän kovin kasvu on selvästi jo takana. Luottamus tulevaan niin kaupan kuin asiakkaiden keskuudessa on edelleen vahva.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla  kertoi myös oman näkemyksensä. Senkin mukaan hurjin vauhti jo tasaantuu, mutta jos kortit pelataan oikein edessä voi olla viisikin taloudellisesti ihan mukavaa vuotta. Se oikein pelaaminen voi tosin olla liikaa vaadittu, kun katselee työmarkkinajärjestöjen edesottamuksia viime viikoilta.

Suomen osalta tuntuu, kuin korkeasuhdanne olisi jäänyt lyhyeksi, mutta nyt nähtyjä kaksinumeroisia kasvulukuja ei voi kyllä kovin monta vuotta katsella. Pitkään jatkuva maltillisen kasvun kausi tuntuu nyt varsin mukavalta näkymältä. Komponenttien saatavuus palaisi normaaliksi, hintanäkymään tulisi pysyvyyttä ja kehityshankkeissakin voitaisi siirtyä tavoitteesta toiseen, eikä pelkästään kriisistä toiseen.

Komponenttimarkkinoita tutkiva lontoolainen IHS Markit kertoo, että lineaariliikkeen komponenttien kaksinumeroinen kysynnän kasvu on tältä erää loppu. Vielä tänä vuonna myynnin kasvu on yli kymmenen prosenttia, mutta se johtuu suurien tilauskantojen purkamisesta. Seuraavalle vuodelle odotetaan 4,5 prosentin kasvua, eikä se siitä juuri hiivu ainakaan 2022 mennessä.

Kova kysyntä venytti suurimpien ja erikoisimpien kuularuuvien ja lineaarijohteiden toimitusaikoja jopa yli puolen vuoden, eikä sellaista halua kukaan.

Tutkimusyhtiön mukaan komponenttivalmistajilla on edelleen vaikeuksia saada haluamaansa määrää raaka-aineita, koska samoja seoksia ostavat myös muut koneenrakentajat. Tilanteen - ja toimitusaikojen - pitäisi kuitenkin palautua normaaliksi vuoden lopussa.

Viime vuoteen asti lineaariliikkeiden suurin käyttäjä on ollut työstökoneteollisuus, jolta komponenttien valmistajat ovat saaneet enemmän kuin kuudesosan liikevaihdostaan. Seuraavana tulee lääketieteellisten laitteiden valmistus.

Tänä vuonna ja lähivuosinakin suurin käyttäjäryhmä on ollut teollisuusrobottien valmistajat. Tämän ilmiön taustalla ovat Kiinan hankkeet teollisuuden modernisoimiseksi.

Kiina on noussut maailman suurimmaksi teollisuusrobottien ostajaksi. Maassa toimiva teollisuus hankki viime vuonna 138000 teollisuusrobottia, joista 75 prosenttia oli muita kuin kiinalaisia merkkejä.

Teollisuusrobottien kysynnän ennustetaan kasvavan lähivuodetkin keskimäärin neljätoista prosenttia vuodessa, ja se tietää kovaa kysyntää muun muassa lineaarikomponenteille.

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®