Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
Rakennustyömaan vuoksi vanha ajoreitti Turvalaaksonkujan kautta Vantaan toimistollemme on ajoittain estetty.  Uusi ajoreitti kulkee Katriinantien kautta --> Suokallionkuja --> Suokalliontie.
 

Yhteisvetoomus: TKI-rahoitus nostettava 4 %:iin

euro 447214 640

Politiikka on joskus kummallista. Jotkut vähämerkitykselliset tai suorastaan haitalliset asiat runnotaan päätöksentekojärjestelmästä läpi määräenemmistön ja puoluekurin voimalla, ilman, että sen “kannattajatkaan” yksityisissä puheenvuoroissaan kannattaisivat sitä.

Toiset ehdottoman elintärkeinä pidetyt asiat taas jäävät päättämättä ilman juuta tai jaata, vaikka juuri yhtään vastustavaa argumenttia ei kuultaisi vuosikausiin. Tuntuu  jopa siltä, että tässä maailmanjärjestyksessä elinkeinoelämän tuki on pahinta, mitä millekään hankkeelle saattaa tapahtua. 

Suomalainen innovaatiojärjestelmä oli takavuosina maailmanlaajuisen ihastelun aihe. Sen alasajo nykyiseen tilanteeseen on edellisten hallitusten- ei nykyisen - syntilistoilla korkealla. 

Kaksi vuotta sitten silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä kutsui Aalto-yliopistossa innovaatiojohtamisen professorina toimineen Erkki Ormalan arvioimaan hallituksen toimia innovaatiopolitiikan alueella. 

Ormalalla on ansioluettelossaan näyttävä uran tutkijana VTT:lla ja Nasalla, virkamiehenä tutkimus- ja teknologianeuvostossa, useiden suurien teknologiahankkeiden arvioijana ja innovaatiojohtajana Nokialla. Ormala ei raportissaan jarrutellut.

Ormala olisi voinut suositella, että Suomeen on luotava koordinoitu ja kokonaisuuden tarpeista lähtevä tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, jossa julkisen tutkimusrahoituksen ennakoitavuus, riittävyys ja tasapainoinen kohdistuvuus yhdessä eri sektoreilla toimivien organisaatioiden yhteistyökulttuurin vahvistamisen kanssa ovat avaintekijöitä. 

Sen sijaan hän kirjoittaa, että sellainen oli, mutta se hukattiin, ja nyt se pitäisi palauttaa.

Ormalan työn tulos nostatti silloin yritykseltä ja tutkimuslaitoksilta tyytyväistä kommentointia. Raportin huonona puolena pidettiin korkeintaan sitä, että sen olisi yhtä hyvin voinut jättää tekemättä. Samat havainnot Suomen innovaatiorahoituksesta ja innovaatiojärjestelmästä oli tehty jo OECD:n ja EU:n selvityksissä, ja niiden suositukset ovat aivan vastaavat kuin Ormalankin suositukset: lisää rahoitusta, parempaa tiedonkulkua ja koordinaatiota.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä, joka aikanaan oli kansallisen ylpeyden aihe, oli Ormalan mukaan ajettu tärviölle taitamattomilla uudistuksilla ja julkisen rahoituksen leikkauksilla. 

Selvityksen tueksi tehtiin laaja yrityskysely, minkä mukaan yritysten ulkomailla suorittaman t&k-toiminnan osuus kasvaa. Tämä kielteinen kehitys on raportin julkaisemisen jälkeenkin jatkunut.

Erityisesti Ormalan raportti suomi tutkimus- ja innovaatiopolitikan ennakoimattomuutta. SHOK-organisaatiot lakkautettiin yllättäen, tutkimustoiminnan verokannusteet otettiin käyttöön ja lopetettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tekesin eli nykyisen Business Finlandin rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty ilman mitään ennakoitavuutta. 

Tämä poikkeaa jyrkästi siitä, mikä oli Suomen innovaatiojärjestelmän yksi keskeisimmistä vahvuuksista. Aikaisemmin valtiojohto sitoutui tutkimus- ja teknologiarahoituksen kehittämiseen pitkäjänteisesti. 

Mitä teki valtiovalta tilaamansa raportin saatuaan. No ei juuri mitään.

Vaihtuivat vuodet, vaihtuivat hallitukset. Mitä on tälle asialle tehty? Ei edelleenkään juuri mitään.

Nykyinen hallitus on hyvin poikkeuksellisessa tilanteessaan joutunut ruiskimaan rahoja kansantalouden ja elvytyksen nimissä ympäriinsä. Innovaatiojärjestelmän rahoittamista, jota ovat niin kansalliset kuin kansainvälisestikin arvioijat pitäneet ei vain kannatettavana vaan välttämättömänä, ei ole hyväksytty mukaan. Sen suunnittelu annettiin tehtäväksi parlamentaariselle työryhmälle, mikä on synonyymi Juudaksen suudelmalle.

Nyt Suomen kolmentoista yliopiston hallitusten puheenjohtajat ja elinkeinoelämä vetoavat Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen nostamisen puolesta. TKI-toiminnan rahoitus on viisasta investointia tulevaisuuteen ja hyvinvointiin,  ja aiheen tärkeydestä vallitsee Suomessa poikkeuksellisen laaja yksimielisyys. Siihen yhtyvät niin tieteen kuin talouselämänkin edustajat, ja vastaavanlaista viestiä ovat toistaneet Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi yhdessä mm. Tekniikan akateemiset TEKin ja Lääkäriliiton kanssa. 

Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan teollisuusyritykset ovat valmiit investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta sen lisäksi tarvitaan julkisia panostuksia ja tieteen vakaata ja ennakoitavaa rahoitusta.

On äärimmäisen tärkeää, että parlamentaarinen TKI-ryhmä löytää keinot tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämän tulee tapahtua johdonmukaisesti ja hallituskausia pidemmällä aikavälillä. 

© Movetec 2021. All rights reserved. Site by Aidia.