Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
Rakennustyömaan vuoksi vanha ajoreitti Turvalaaksonkujan kautta Vantaan toimistollemme on ajoittain estetty.  Uusi ajoreitti kulkee Katriinantien kautta --> Suokallionkuja --> Suokalliontie.
 

Hiilitulli voi osua omaan nilkkaan

hamburg 3021820 1280

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Suomen Ympäristökeskuksen, Helsingin Yliopiston ja MIT:n (Massachusetts Institute of Technologyn) tutkijat ovat yhdessä selvittäneet hiilitullijärjestelmään liittyviä haasteita.

Järjestelmän ideana on suojella puhtaaseen tuotantotekniikkaan investoineita yrityksiä kilpailulta, joka tulee maista, joissa runsaita hiilipäästöjä ei ole määräyksin laitettu kuriin. Toinen syy on hiilivuodon torjunta. Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että päästöt itse asiassa lisääntyvät, koska tuotanto kasvaa niissä maissa, joissa rajoitukset ovat lieviä ja pienenee siellä missä ilmastonsuojeluun on investoitu.

Usein mainittu esimerkki on teräs. Euroopassa ajatellaan, että täällä teräksentuottajat käyttävät paljon rahaa päästöjen vähentämiseen, eikä ole reilua, että ne joutuvat kilpailemaan halvemmalla ja runsain päästöin tuotetun tuontiteräksen kanssa. 

EU kaavailee hiilivuodon torjumista hiilitulleilla. Järjestelmässä huomioitaisiin tuotteen valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt, ja niistä maksettaisiin EU:n ulkorajalla tulli­maksu. Keskustelu hiilitulleista on noussut esiin myös komission käynnistämän vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ja koronaelvytyspaketin yhteydessä.

Hiilitullit voivat hillitä hiilivuotoa, mutta tutkijoiden tarkastelussa ne osoittautuvat monella tapaa ongelmallisiksi. Tullimekanismi on vaikea toteuttaa niin, että se ei vaikuttaisi pelkästään itsekkäältä kotimarkkinoiden suojelulta ja aiheuttaisi kauppasodan riskiä.

Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi pitäisi optimiratkaisuna sitä, että hiilidioksidin hinta määräytyisi maailmanmarkkinoilla ja päästö­oikeuksia myytäisiin globaalisti. Niin kauan kuin tähän ei päästä, on mietittävä muita ratkaisuja. Esimerkiksi hiilitulleja.

Tutkimusraportti hahmottelee eri vaihtoehtoja hiilitullien toteuttamiseksi ja tarkastelee miten vastaavan kokoiset tullit ovat vaikuttaneet kauppaan ja arvoketjuihin, sekä miten uudet hiilitullit vaikuttaisivat tuotantoon EU:ssa.

Ilmiselvä ongelma on, että kovin kapean sektorin tullit olisivat ainakin päästöjen kannalta jokseenkin merkityksettömiä. Suuria tuoteryhmiä - kuten terästä - koskevat tullit taas aiheuttaisivat vastatoimia, jotka voisivat karata käsistä. Terästä käyttävää teollisuutta pitäisi jotenkin tukea, koska sen raaka-ainekustannukset nousisivat, ja se mahdollisesti kohtaisi vastatulleja omissa vientimaissaan. Pian tullit koskisivat koneita, teräsrakenteita, rakennusosia ja ties mitä.

Eikä lopulta voitaisi olla varmoja siitäkään, että ilmastopäästötkään vähenisivät.

Tutkimustulosten mukaan EU:n kaavailemat tariffit, jos ne toteutetaan kunnianhimoisesti, osuisivat erityisesti Kiinaan. Kiinan mahdolliset vastatoimet voisivat myös mitätöidä tariffien taloudelliset edut. 

Hiilitullit voivat myös eriyttää Aasian ja EU:n markkinoita toisistaan, jolloin jatkossa kauppaa käytäisiin enemmän alueiden sisällä eikä tullirajan yli. Samalla häviäisi osa kansainvälisen työnjaon tuomasta tehokkuushyödystä.

Hiilitullien asettaja pelaa erittäin monimutkaista peliä erittäin korkein panoksin. Erityisesti EU:lle panokset ovat korkeat, koska moni työllistävä teollisuuden sektori hyötyy tavattomasti WTO:n säännöillä käytävästä kansainvälisestä kaupasta. Sitä venettä ei pitäisi keikuttaa.

Parhaimmillaan nyt EU:ssa käytävä keskustelu toimii avauksena, jolla asiaan kiinnitetään huomiota, ja jonka avulla muutkin osapuolet voitaisiin saada neuvottelupöytään.

 

© Movetec 2021. All rights reserved. Site by Aidia.