Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
Rakennustyömaan vuoksi vanha ajoreitti Turvalaaksonkujan kautta Vantaan toimistollemme on ajoittain estetty.  Uusi ajoreitti kulkee Katriinantien kautta --> Suokallionkuja --> Suokalliontie.
 

Puhtaat valkoiset käsineet

patience 2053258 640

Suomalainen johtava talouslehti Talouselämä on tavoistaan poiketen kirjoittanut koneenrakennusteollisuuden lattiatason ongelmia ja arkipäivää käsittelevän jutun. Enemmän rahoitusta, markkinoita, johtamista ja sijoittamista tunteva toimitus osaa kyllä löytää aiheita konepajan lattialtakin. Tälläkin kertaa aiheen valinta menee aivan nappiin. Konepajoihin on vaikea rahallakaan saada kipeästi kaivattua ammattityövoimaa.

Toimittaja Hanna Pihlajamäki johdattaa aiheeseen näin: “Ajattelitko, että metallityö on likaista, raskasta ja huonosti palkattua? Väärin. Robotit ja automatiikka ohjaavat koneistajien työtä nykyään. Palkkakin on kilpailukykyinen.”

Tarina alku imaisee lukijan tähän malliin: “Tehdashalli on pimeä ja likainen. Mies hitsaa kädet öljystä mustana ja kipinät sinkoilevat kattoon asti. Tämä mielikuva elää tiukassa, mutta on väärä…”

Toimittajaa ei pidä syyttää totuuden vääristelystä. Silti yhtä oikeassa lehti olisi ollut, jos ingressi olisi ollut näin: “Ajattelitko, että metallityö on likaista, raskasta ja huonosti palkattua? Niin se onkin. Suurin osa koneistajista ei ole robottia nähnytkään, ja automaatio on aivan lapsen kengissä. Osassa yrityksistä palkka sentään on kilpailukykyinen.”

Ja itse teksti olisi alkanut näin: “Tehdashalli on pimeä ja likainen. Mies hitsaa kädet öljystä mustana ja kipinät sinkoilevat kattoon asti. Tämä mielikuva elää tiukassa, koska se on oikea…” 

Talouselämän kuvailema metalliteollisuus on olemassa monissa alan parhaista yrityksistä, mutta se ei ole läheskään alan koko kuva. Suuri osa konepajateollisuudesta on vasta aloittamassa muutostaan valoisiksi ja viihtyisiksi työympäristöiksi, missä robotit tarttuvat raskaisiin töihin ja proletariaatti hipelöi kosketusnäyttöjä puhtain valkoisin käsinein.

Tietysti tämäkin on jossain määrin muna-kana -ongelma. Ala ei kiinnosta nuoria, koska sen mielikuva on tunkkainen. Se on sitä, koska yritykset eivät investoi. Investointeja ei tehdä, koska uusille koneille ei löydy operaattoreita.

Kone- ja metallituoteteollisuuden kiinteät investoinnit - eli uusien hienojen koneiden sekä robotiikan ja muun automaation hankinnat - romahtivat kymmenen vuotta sitten, eivätkä ne ole ylittäneet edes vuoden 2007 tasoa kuin vasta kaksi vuotta sitten. Tuotekehitysinvestoinnit ovat nousseet puolitoistakertaisesti yli lamaa edeltäneen tason, mikä on hyvä, mutta tuotantojärjestelmien nykyaikaistaminen on jäänyt, ja se on synnyttänyt Talouselämän kuvaileman ongelman.

Samaa tarinaa kertovat myös metallintyöstökoneiden kaupan tilastot sekä kansainvälisen robotiikkajärjestön IFR:n raportit. Suomi ei ole parannellut asemiaan robotisoinnin maailmankartalla.

Suuret valtakunnalliset mediat harvoin nostavat uutisen aiheeksi kotimaisen koneenrakennuksen korkeaa tasoa, ja se on yksi syy siihen, että opiskelijat mieluummin valitsevat jotain muuta. Jos pyrkyä alalle olisi enemmän, myös koulutustarjonta kasvaisi ja taso nousisi. Kysyntää osaajille nimittäin on.

Koneenrakennuksen kiinnostavuuden parantamiseksi oppilaitokset aikakin korkeammilla tasoilla ovat itse asiassa tehneet hyvää työtä. Opetuksen sisältö on kiehtova, ja opiskelijat tekevät todella kiinnostavia hankkeita opintojensa aikana. 

Toisen asteen koulutuksen osalta ei aina voi sanoa samaa. On vähintään erikoista, että vaikka kaikissa selvityksissä ja skenaarioissa Suomen tärkeimmäksi menestyksen tekijäksi nostetaan korkea koulutustaso, ajatellaan sen tarkoittavan lukemaan oppimista ja  tohtorikoulutusta. Ikään kuin sillä välillä ei olisi mitään. 

Alan järjestöt tietysti tiedostavat ongelmansa ja tekevät parhaansa paremman julkisen kuvan rakentamiseksi. Talouselämä ansaitsee kiitoksen tämän paremman puolen esille nostamisesta, vaikka se tapahtuukin ongelman kautta. 

© Movetec 2021. All rights reserved. Site by Aidia.