Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
Rakennustyömaan vuoksi vanha ajoreitti Turvalaaksonkujan kautta Vantaan toimistollemme on ajoittain estetty.  Uusi ajoreitti kulkee Katriinantien kautta --> Suokallionkuja --> Suokalliontie.
 

Tyvestä puuhun

 question mark 1495858 640

2010-luvulla koneenrakentajia on hemmoteltu uusilla tekniikoilla, jotka mahdollistavat sellaisten osien valmistamisen, joihin ei ennen pystytty, ja sellaisten toiminnallisuuksien rakentamisen, joista ennen vain unelmoitiin.
Keskeinen kysymys nyt onkin, miten nämä uudet teknologiat otetaan yrityksessä käyttöön.
Ei uusien tekniikoiden esiinmarssi ole koneenrakentajalle mikään uusi asia. Toimilaitteissa on koko ajan menty eteenpäin. Digitalisointi ja miniatyrisointi ja servotekniikat ovat saaneet miettimään koneiden rakenteita ja toimintoja uusiksi. Samoin mekaanisten rakenteiden kehittyminen komponenteista lineaariyksiköiden kaltaisiksi kokonaisuuksina hankittaviksi järjestelmiksi on muuttanut toimintaa ja oman kehitystyön ydintä.
Aina kun jotain tällaista tulee, suunnittelijoiden ja hankinnoista vastaavien on täytynyt päivittää tietojaan ja aivan samoin on toimittu tekniikkaa toimittavissa ja maahantuovissa yrityksissä.
Asiantuntijoille kehityksen seuraaminen on yhtä lailla itsestään selvää kuin hengittäminen. Huonosti käy, jos siitä tinkii. Se on kuitenkin ollut tehtävissä, kun on ollut avoin mieli ja hyvä työkokemukseen, harrastuneisuuteen ja teoriaankin perustuva tietopohja.
Mutta sitten. Nuoret ja ennakkoluulottomat tutkijat yliopistoissa ja joissain yrityksissäkin alkoivat tuoda julkisuuteen tekniikoita kuten IoT ja 3d-tulostus ja tekoäly, joihin ponnistamiseen ei tunnu löytyvän oikeaa jalansijaa.
Visionäärit maalaavat toinen toistaan innostavampia kuvia loistavasta tulevaisuudesta, joka kuitenkin tuntuu olevan omalla kohdalla yhä kauempana. Ja mikä pahinta, jotkut kilpailijoista kehuvat olevansa jo matkalla sinne.
Mitä nyt pitäisi tehdä?

Visioissa on ärsyttävää se, että näyttää aivan kuin ne olisivat kulman takana, mutta useimmin siellä ei näy kuin seuraava kulma. Näiden uusien tekniikoiden kohdalla onneksi kuitenkin on niin, että niistä hyötyäkseen ei tarvitse osata lentää suoraan siihen tulevaisuuden unimaahan. Jo yksinkertaiset, vaikkapa ulkopuolisten asiantuntijoiden vetoavulla toteutetut projektit voivat olla kannattavia ja tuoda asiakkaillekin lisäarvoa.
Esimerkiksi 3d-tulostuksessa julkisuuteen nousevat esimerkit ovat sellaisia, joissa kaksikymmentä eri komponenttia on korvattu yhdellä uudenlaisella rakenteella, jota ei olisi mahdollista tehdä koneistamalla. Kustannushyödyt ovat tähtitieteellisiä ja konekin toimii paremmin. Suomessakin on tehty tällaisia urotöitä, mutta niiden takana on vuosien kehityspanostus.
Mutta sitten on myös mokkakuppia pienempiä kikkareita, joilla ei ole huikeita mitta- tai muotovaatimuksia. Niitä on varastossa vaikkapa kahtakymmentä tai kahtasataa erilaista, mutta ei yhtään oikeaa. Tällaisen kappaleen tulostaminen kannattavasti saattaisi vaatia hyvän kumppanin ja puolen tunnin ohjelmointityön, eikä niitä enää koskaan puuttuisi.
3d-tulostuksen ammattimainen palvelutarjonta on Suomessa niin kuin kaikkialla muuallakin lapsenkengissä. Joitain asiantuntijayrityksiä kuitenkin on, ja ne ovat hyviä.

Tekoälyn kohdalla tilanne on aivan sama. Siinäkin koneenrakentajalla on mahdollisuus lähteä liikkeelle yksinkertaisella ja kannattavalla projektilla, kumppanin avulla. Tekoälykiihdyttämön vetäjän Alexander Törnrothin mukaan tekoälyn kehityksessä alun hehkutus on ohi ja askeleet kohti konkretiaa on otettu. Kasvu on ollut maltillista, tekoälyä kehittävien yritysten kärki on edelleen kapea, mutta aikaisempaa terävämpi.
Tekoälykiihdyttämön tekemän selvityksen mukaan elokuussa 2019 Suomessa oli noin tuhat tekoälyä soveltavaa yritystä, joista noin 770 yritystä myös kehittää tekoälyä. Näistä yrityksistä noin 250 saa pääasiallisen liikevaihtonsa tekoälyn kehittämisestä.
Törnrothin mukaan melko laimeat sijoitukset tekoälyyn ovat linjassa muun investointihaluttomuuden kanssa.
“Suurin syy investointihaluttomuuteen on yksinkertainen: ymmärrys siitä, mihin tekoälyä voidaan hyödyntää puuttuu eikä tekoälyn mahdollisuuksia liiketoiminnalle siten ymmärretä. Usein myös ajatellaan, että on parempia antaa toisten maksaa uuteen teknologiaan liittyviä oppirahoja, ja vasta sitten ottaa se omaan käyttöön. Tällainen ‘Fast followers’-ideologia ei kuitenkaan välttämättä toimi tekoälyn kanssa: useammat ratkaisut vaativat räätälöintejä, integraatioita ja datan möyhimistä. Nämä kaikki vaativat aikaa, siksi on parempi aloittaa kehittäminen nyt."

© Movetec 2021. All rights reserved. Site by Aidia.