Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Osa osaa, osa ei

book 4126483 1920

 

Tekniikan aloilla sekä kaupan että teollisuuden yritykset ovat jo muutaman vuoden toitottaneet samaa viestiä: paikkoja olisi auki, mutta osaavaa ja innostunutta työvoimaa ei löydy mistään.

Tilastot ja ennusteet kertovat samaa viestiä. Pelkästään teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53 000 tekniikan osaajaa seuraavien neljän vuoden aikana. Näistä 40 prosenttia tarvitaan ammatillisesta peruskoulutuksesta. Budjettileikkauksista kärsineillä oppilaitoksilla riittää siis haasteita.

Jos neljällekymmenelle prosentille riittää toisen asteen koulutusta vastaava ammattitaito, yli puolet uusista tekijöistä pitäisi saada korkeakoulutasoisista oppilaitoksista - tekniikkaa, matematiikkaa tai fysiikkaa opiskelleita nuoria. Päästäkseen yliopistoon tai insinöörikouluun näitä aineita opiskelemaan alla pitäisi olla lukion pitkän matematiikan opinnot ja hyvä menestys näissä aineissa ylioppilaskirjoituksissa.

Kunnianhimoinen rekrytointiohjelma kaatuu jo lukioon. Pitkän matematiikan kirjoittaa vuosittain alle 14000 opiskelijaa. Näistä kaikki eivät suinkaan hakeudu tekniikan pariin tai matematiikan ja fysiikan opintoihin. Lähes kolmenkymmenen tuhannen sielun voittaminen neljässä vuodessa ei taida tästä porukasta onnistua.

Ja tämä on vain määrä. Oikeastihan se on laatu, joka ratkaisee menestymisen kilpailussa.

Jos Teknologiateollisuuden ilmoittama rekrytointien määrä seuraavina vuosina pitää kutinsa, tässä maassa ollaan pulassa. Teknisesti ja matemaattisesti koulutettua, etevää porukkaa tarvitaan myös monissa viranomaistehtavissä, tutkimuslaitoksissa, opettajina ja teknisessä kaupassa.

Yritysten, oppilaitosten ja viranomaisten on nyt tehtävä kaikkensa, että matematiikan ja muiden tekniikkaa tukevien aineiden opiskelu näyttäisi jo viisitoistavuotiaasta kiehtovalta, ja että ne monenlaiset työt, joita tekniikan parissa tehdään olisivat oikeasti houkuttelevia.

Muuten ikäluokkien koko ja niistä tekniikan pariin hakeutuvien osuus ei riitä pyörittämään tämän maan toimintoja.

Yritysten halu saada bisneksensä rullaamaan taitavien ihmisten avulla on asian yksi puoli. Toinen puoli on se, että myös julkinen talous tarvitsee eläväistä yrityskenttää ja ihmisiä, jotka tekevät työtä ja maksavat veroja.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Antti Neimala sanoi TEM:n työllisyysennusteen julkistuksen yhteydessä, että Suomen julkisen talouden kantokyky edellyttää kymmeniä tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia keskipitkällä aikavälillä. Se ei rajoitu pelkästään huippuosaajiin, vaikka heitäkin tarvitaan. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan erityisesti talouden kantokyvyn ja huoltosuhteen vuoksi.

 

It-yritys Futuricen tekoälyjohtaja Tuomas Syrjänen kiinnittää Teknologiateollisuuden pamfletissa huomiota myös niihin potentiaalisiin osaajiin, joita ei Suomessa hyödynnetä tarpeeksi hyvin. ”Naiset pitää saada mukaan työelämään myös tietotekniikka-alalle.”

Kevään 2018 ylioppilaspojista pitkän matematiikan kirjoitti noin joka toinen, mutta tytöistä vain joka kolmas. Samaan aikaan, kun matematiikka ei kiinnosta tyttöjä, poikien matematiikan taidot ovat heikentyneet.

Samassa pamfletissa työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelman johtava asiantuntija Laura Lindeman katsoo asiaa toisesta näkökulmasta.

”Suomella on todella paljon mahdollisuuksia vetää osaajia puoleensa, mutta tätä ei ole saatu toteutettua. Menestymme erilaisissa rankingeissa hyvin, mutta emme vetoa ihmisten tunteisiin”, Lindeman sanoo.

Kansainvälisille osaajille pitää pystyä näyttämään, millaista elämä on Suomessa ja miltä tulevaisuus täällä näyttää. Halvan korkeakoulutuksen sijaan opiskelijan tähtäimessä pitäisi olla ura ja tulevaisuus Suomessa.

Esimerkiksi tekniikan alan tohtorikoulutuksessa ulkomaisten opiskelijoiden määrä on yliopistojen mukaan selvästi kasvanut. Suurempi osa täällä koulutetuista tohtoreista tulisi saada sitoutettua Suomeen.

Lindemanin mielestä Uuden-Seelannin malli on hyvä malli Suomelle. He ovat onnistuneet kääntämään heikkoutensa vahvuuksiksi ja houkuttelemaan ihmisiä. Emme me voi piiloutua sen taakse, että meillä on huono sijainti tai ilmasto.

”Suomesta osataan luetella hyviä puolia, mutta heille, jotka eivät elä täällä, Suomi näyttäytyy kliinisenä ja tylsänä. Ei kukaan muuta uuteen maahan pelkän työn takia. Meidän pitäisi pystyä välittämään ihmisläheisempää viestiä ja ajatusta hyvästä arjesta.”

Julkisen hallinnon tehtävänä on varmistaa, että yritykset voivat tehdä osaajille suuria lupauksia. Esimerkiksi oleskelulupaprosessin tulisi olla nykyistä sujuvampi ja nopeampi. Lupien pitkät käsittelyajat hankaloittavat osaajien rekrytoimista.

 

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®