Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Vaaliekstra

 

 magnifying glass 1020141 1920

Soteuudistuksen ja Juha Sipilän hallituksen kaaduttua puolueiden eduskuntavaalikampanjat ryntäsivät täyteen vauhtiin. Eri tahojen vaaliohjelmia levitellään julkisesti arvioitaviksi ja koristellaan kukkasin.

Ehdokkaiden ohjelmissa käsitellään kovin vähän taloudellisen hyvinvoinnin synnyttämistä - työtä ja elinkeinoelämää ja teollista infrastruktuuria. Näkyvimmin on esillä se, mikä politiikassa muutenkin on näkyvintä eli julkisten varojen jakaminen moninaisiin hyviin asioihin kuten maanpuolustukseen, hoivaan ja koulutukseen. Melkein yhtä suosittu aihe on yhteisten varojen keruu eli verotus.

Sipilän hallituksen näkyvin ja varmaan myös vaikein teko oli kilpailukykypaketin runnominen läpi eduskunnassa. Nyt osa puolueista pitää tärkeimpänä työvoimapoliittisena tavoitteenaan sen kumoamista. Suomalaisella versiolla parlamentarismista on hyvätkin puolensa, mutta pitkäjänteinen asioiden kehittäminen ei ole yksi niistä.

Yksi pitkien kaarien puutteesta kärsivä ala on osaamisen kehittäminen: innovaatiopolitiikka, tutkimus ja koulutus. Muutamat suomalaiset sanomalehdet julkaisivat Tomas Hedenborgin kirjoituksen, jossa hän vaatii näille asioille huomiota vaalikeskustelussa. Hedenborg on Fastemsin toimitusjohtaja ja Euroopan valmistavan teollisuuden järjestön Orgalimin puheenjohtaja.

Hedenborg esittää vakavan huolensa innovaatiojärjestelmän tilasta. Hänen mukaansa pitäisi ymmärtää ja tunnustaa, että innovointi on ollut teollisen ja taloudellisen menestyksemme moottori. Innovointi on tuonut kaksi kolmasosaa kasvustamme.

Hän viittaa kirjoituksessaan tammikuiseen professori Erkki Ormalan raporttiin suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehitystarpeista. Suomalainen innovaatiojärjestelmä, joka aikanaan oli kansallisen ylpeyden aihe, on raportin mukaan ajettu tärviölle taitamattomilla ja tempoilevilla uudistuksilla.

Erityisesti raportti suomii tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ennakoimattomuutta. SHOK-organisaatiot lakkautettiin yllättäen, tutkimustoiminnan verokannusteet otettiin käyttöön ja lopetettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tekesin eli nykyisen Business Finlandin rahoitusta vuoroin leikattiin ja lisättiin ilman mitään ennakoitavuutta.

Ormala esitti raportissaan hyvän listan välttämättömiä toimenpiteitä, joilla yritysten luottamus suomalaiseen innovaatiojärjestelmään voitaisiin palauttaa. Ilmeistä kuitenkin on, että hänen ehdotuksensa jätetään kansliaan keräämään pölyä.

Yksi Ormalan heitto tuntuisi kuitenkin toteutuvan. Hän varoitti voimakkaasti siirtämästä innovaatiorahoituspäätöksiä maakunnille, koska se hajauttaisi tutkimustoimintaa entisestään, heikentäisi koordinaatiomahdollisuuksia ja romuttaisi lopullisesti yritysten mahdollisuudet hyödyntää tuloksia.

Tämä pelko unohtuu maakuntauudistuksen mukana.

Tomas Hedenborg viittaa myös Risto Siilasmaan tuoreeseen ÄlySuomi-kirjaseen. Siilasmaan mukaan Älykäs Suomi menestyy “nimenomaan haastavimmilla teknologioilla. Niissä hinta ratkaisee kilpailussa vähiten. Niistä saadaan suurin lisäarvo sekä teollisuudellemme että yhteiskunnallemme. Haastavimmilla teknologioilla ja niihin perustuvilla liiketoimintamalleilla luodaan tuleva hyvinvointimme”.

Hedenborgin mukaan puolueilta on tullut lupaavia viestejä sitoutumisesta TKI-panostusten nostamiseen neljään prosenttiin BKT:sta.

“Viestit eivät kuitenkaan ole hyvinvoinnillemme minkään arvoisia, jos ne eivät hallitusneuvotteluissa muutu konkreettisiksi päätöksiksi.

Suhdanne hiipuu jo. Ilman innovointia emme voi menestyä huonoissa suhdanteissa.

Meillä ei ole varaa hukata toista vaalikautta.”

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®