Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Teräs pitää paikkansa

0067 20180718 0782 2

 

Terästeollisuutta on vuosikymmenet pidetty häviävänä matalan tuottavuuden alana, jonka tekohengittäminen länsimaissa on turhaa ellei suorastaan haitallista työtä. Uutisissa terästeollisuutta sivutaan vain kauppasotien ja ilmastokriisin yhteydessä. Aina osana ongelmaa, vaikka sen voisi nähdä myös osana ratkaisua. Tekniikkaa laajalti käsittelevissä uutisvälineissä teräs on uutisen kohteena, kun joku kertoo kehittäneensä muovin tai muun, joka on lujempaa kuin teräs.

Totta onkin, että monessa käyttökohteessa teräs on korvattu muovilla tai alumiinilla tai jollain muulla raaka-aineella. Mutta totta on myös se, että teräksen kulutus on reilusti kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Eli ei se ihan pelkkää tappiota ole ollut.

Kulutuksen kasvua on tapahtunut kaikkialla, myös Euroopassa. Tätä ei ole huomattu uutisissa kertoa.

Teräksen tunkkainen imago johtuu varmaankin siitä, että se on niin vanha ja tavallinen materiaali. Terästä on kaikkialla, eikä 2010-luvun teräs näytä sen modernimmalta kuin 1910-luvun teräskään. Teräksestä tehdyt tavarat tietysti ovat muuttuneet.

Jotain on silti tapahtunut itse aineessakin. Kun San Franciscoon rakennettiin kuuluisaa Golden Gate -siltaa, siihen käytettiin 83 000 tonnia sen aikaista rakenneterästä. Tänään vastaava silta tehtäisiin puolella teräsmäärällä. Pilvenpiirtäjien rakentaminen muuten kuin teräsrunkoisina on käytännössä mahdotonta. Vuonna 2000 maailmassa oli 263 yli kaksisataa metriä korkeaa rakennusta. Kaksi vuotta sitten luku oli 1319. Yhtenä syynä nopeaan kasvuun pidetään uusien lujien rakenneterästen kehitystä. Niitä käyttäen korkea rakennus voidaan toteuttaa puolella teräsmäärällä verrattuna viidenkymmenen vuoden takaisiin teräksiin.

Tänään markkinoilla olevista yli 3500 teräslajista seitsemääkymmentäviittä prosenttia ei kaksikymmentä vuotta sitten ollut olemassa. Suunnittelija, joka vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen valitsee tuotteeseen saman teräksen selvittämättä vaihtoehtoja ei hoida hommiaan.

Yli puolet kaikesta valmistettavasta teräksestä käytetään talojen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Autot vievät 12 prosenttia ja muut kuljetusvälineet kuten laivat ja junat viisi prosenttia. kuusi prosenttia teräksestä käytetään kodinkoneiden ja erilaisten sähkölaitteiden valmistukseen. Loppu eli noin neljäsosa käytetään teollisuudessa koneiden, laitteiden kaikenlaisten metallituotteiden valmistukseen.

Siitä ei pääse mihinkään, että teräksen tuotanto aiheuttaa suuret päästöt ilmakehään ja lähiympäristöön. Jokaista raakaterästonnia kohti ilmaan pääsee 1,83 tonnia hiilidioksidia. Osa päästöistä johtuu tehtaiden energiankulutuksesta. Valtaosa kuitenkin syntyy prosessissa, jolla rautasulasta poistetaan hiiltä.

Energiankulutusta on onnistuttu pienentämään, mutta prosessipäästöille ei voi paljoa tehdä ellei teräksen tekemiseksi keksitä kokonaan uutta prosessia. Mene ja tiedä. Sellaisestakin on kuultu puheita.

Tälläkin asialla on toinen puoli. Joku pitää tuulivoimaa ratkaisuna sähköntuotannon päästöihin. Tuulivoimala on 80 prosenttisesti terästä. Ei siitä sen enempää. Ainakin tällä kohtaa teräs on paitsi osa ongelmaa myös osa melkein kaikkia kuviteltavia ratkaisuja.

Liikenteen päästöjen ratkaisuiksi tarjotaan joukkoliikennettä ja sähköautoja. Nopeiden sähköjunien lasketaan aiheuttavan 88 prosenttia vähemmän päästöjä kuin henkilöautoliikenteen. Sähköjunien massasta 10-15 prosenttia on terästä. Tavarajunat ovat käytännössä sitä kokonaan. Niin ja kiskot. Ne ovat terästä.




© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®