Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
Rakennustyömaan vuoksi vanha ajoreitti Turvalaaksonkujan kautta Vantaan toimistollemme on ajoittain estetty.  Uusi ajoreitti kulkee Katriinantien kautta --> Suokallionkuja --> Suokalliontie.
 

Konttiliikenne on kontallaan

hamburg 3021820 1280

Huoltovarmuuskeskuksen teettämä selvitys kertoo, että kansainvälinen konttiliikenne on pahasti epätasapainossa, eikä se oikene ihan pian.

Viime vuodesta lähtien konttimarkkinoilla on ollut pulaa sekä konteista että konttialuksista. Konttikuljetusten hinnat ovat nousseet ja niiden aikataulut, jotka aikaisemmin olivat hyvin luotettavia, eivät pidä.

Suomen Huoltovarmuuskeskus on teettänyt viidentoista asiantuntijan haastatteluista koostuvan selvityksen globaalien konttimarkkinoiden tilanteesta ja mekanismeista. Selvityksen mukaan aiemmin sujuvasti kulkeneen konttiliikenteen vakauttaminen voi kestää jopa vuoteen 2023 saakka.

Kriisi käynnistyi Kiinassa

Selvityksen mukaan kiinalaisen uudenvuoden 2020 tuotantotauko käynnisti kehityksen, missä suuri osa tyhjistä konteista päätyi vääriin paikkoihin. Vuoden keskivaiheilla tilannetta pahensivat suurten varustamoiden leikkaukset ja uusien konttien pieneksi jääneet valmistusmäärät. 

Euroopassa epätasapaino on näkynyt meriteitse tulevien toimitusten viivästymisenä. Konttiliikenne on luonteeltaan systeemistä ja isot markkinahäiriöt missä tahansa heijastuvat kaikille konttikuljetuksia käyttäville aloille ja näkyvät lopulta myös loppukäyttäjille ja kuluttajille. 

Vaikka tilanne on vaikea, ei sillä ole ollut vaikutusta Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisiin kuljetuksiin. Sen sijaan joidenkin kulutustavaroiden toimituspäivät ovat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen 

Selvitys on suunnattu erityisesti ulkomaankaupan, logistiikan ja konttikuljetusten parissa toimiville yrityksille, järjestöille sekä viranomaisille. Raportin on laatinut logistiikan professori Lauri Ojala,

Korona karkotti kuljettajat

Kaikkein kovin kolaus konttipula on muutamille matalan jalostusarvon aloille esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa. Niille rahti on ollut merkittävä kustannuserä, ja sen nousu on pakottanut jotkin valmistajat esimerkiksi Kiinassa pysäyttämään myynnin ulkomaille.

Koronapandemia on luonnollisesti pahentanut myös konttiliikenteen ongelmia. Nyt ongelmapesäkkeinä pidetään satamia kaikkialla maailmassa. Tautitilanne on siirtänyt koneiden kuljettajia ja varastotyöntekijöitä karanteeniin ja heikentänyt satamien kykyä käsitellä niin tyhjiä kuin täysiäkin kontteja, mikä hidastaa tilanteen palautumista normaaliksi. 

Satamat Yhdysvalloissa ja Aasiassa ovat ruuhkaisia ja alukset jonottavat niihin pääsyä. Euroopassa Rotterdam ja Antwerpen ovat nekin tukossa, mikä viivästyttää kuljetuksia Suomeenkin.

Suomessa ulkomaankaupan yrityksillä on usein pitkäaikaisia kuljetussopimuksia, jotka suojaavat jonkin aikaa kuljetuksia markkinahäiriöiltä. Erikoiskonteissa hoidettaviin projektitoimituksiin kontit varataan yleensä hyvissä ajoin. Eniten konttipulasta kärsii satunnaisesti ulkomaankauppaa käyvä yritys, joka saattaa yllättyä odotusajoista ja kohonneista hinnoista.

 

 

Paljon vai vähän?

 

pedestrians 400811 640

Teknologiateollisuus sanoo palkkaavansa kymmenessä vuodessa 130 000 työntekijää.

Teknologiateollisuus julistaa rekrytoivansa yli kolmetoista tuhatta uutta osaajaa ensi vuonna ja seuraavana ja seuraavana. Näistä puolet tarvitaan alalta eläköityvien tilalle ja toinen puoli tekemään yritysten kunnianhimoisista kasvutavoitteista totta. 

Onko 130 000 uutta työntekijää kymmenessä vuodessa Suomen kokoisessa maassa paljon vai vähän? 

Teollisuuden esittämät kasvuennusteet ovat taas tänä vuonna nousseet jonkinlaiseksi myrskyksi vesilasissa. On epäilty lukujen uskottavuutta ja merkitystä ja arveltu, että koko ulostulon takana on vain halu vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan ja ulkomaalaisten työntekijöiden työlupa-asioihin.

Aivan varmasti juuri siitä on kysymys. Teollisuuden järjestöt kertovat näkemyksiään ja näkymiään juuri siksi, että poliittiset päättäjät ja ihmiset ylipäätään tietäisivät millaisessa tilanteessa suomalainen vientiteollisuus on. Kysymys on kuitenkin meille kaikille tärkeän leipäpuun toiminnan edellytyksistä

Vientiteollisuuden järjestöt julkistivat viime vuonna selvityksen, jonka mukaan Suomen 2,5 miljoonasta työllisestä 1,1 miljoonaa on jonkin mutkan kautta viennin palveluksessa. Jokainen vientiyrityksen työpaikka synnyttää 1,3 työpaikkaa muille aloille. Poliitikkojen kannattaa kyllä kiinnostua vientialojen asioista.

Muutkin alat kysyvät osaajia

Mutta onko 13300 uutta työntekijää vuodessa paljon vai vähän. 

Nyt Teknologiateollisuuden jäsenyrityksillä on Suomessa 317000 työntekijää. Runsaasta 2,5 miljoonasta työllisestä siis joka kahdeksas on alan töissä.

Nyt työelämään astuvat nuoret kuuluvat ikäluokkiin, joiden koko on ollut 55000-60000 lasta. Enemmän kuin joka viides menisi siis teknologiateollisuusyritykseen työhön. 

Täytyy muistaa, että muillakin elinkeinoelämän aloilla on samansuuntaisia ambitioita, ja myös julkisen sektorin tärkeiden tehtävien hoitaminen vaatii työvoimaa. Vanhustenhoidon ja sairaanhoidon työvoimapula on huutava.

Lisäksi suuri osa ikäluokista suuntaa mielenkiintonsa aivan muihin asioihin kuin perinteisiin ammatteihin. 

Koulutukselle painetta

Suunnitelma palkata paljon väkeä tuntuu tavallaan hyvältä työttömyyden riivaamassa maassa. Samalla se kuitenkin tuntuu puukon kiertämiseltä haavassa. 

Teknologiateollisuus haluaa, että 60 prosentilla palkattavista on korkeakoulututkinto ja 40 prosentilla ammatillinen tutkinto. Näitä kortistoissa ei ole, eikä nykykuntoiset korkea-asteen ja toisen asteen koulutuslaitokset kykene suoltamaan tällaista määrää ammattiosaajia uraputkiensa alkupäähän. Koulutusjärjestelmään asetetaan todella suuria odotuksia. Alan ulostulo rekrytointiodotuksillaan on viesti päättäjille ja samalla viesti nuorille. Hyväpalkkaisia hommia ja uranäkymiä on tarjolla, jos koulutus ja itsensä kehittäminen kiinnostavat. Kouluttamattomille ei näillä aloilla ole kysyntää.

Teknologiateollisuuden ja muidenkin rekrytoivien alojen näkökulmasta asia on yksinkertainen. Jos osaavaa työvoimaa ei ole Suomessa, ei myöskään kasvua voi olla. Rekrytointeja tehdään siinä tapauksessa muualla.

 

Yhteisvetoomus: TKI-rahoitus nostettava 4 %:iin

euro 447214 640

Politiikka on joskus kummallista. Jotkut vähämerkitykselliset tai suorastaan haitalliset asiat runnotaan päätöksentekojärjestelmästä läpi määräenemmistön ja puoluekurin voimalla, ilman, että sen “kannattajatkaan” yksityisissä puheenvuoroissaan kannattaisivat sitä.

Toiset ehdottoman elintärkeinä pidetyt asiat taas jäävät päättämättä ilman juuta tai jaata, vaikka juuri yhtään vastustavaa argumenttia ei kuultaisi vuosikausiin. Tuntuu  jopa siltä, että tässä maailmanjärjestyksessä elinkeinoelämän tuki on pahinta, mitä millekään hankkeelle saattaa tapahtua. 

Suomalainen innovaatiojärjestelmä oli takavuosina maailmanlaajuisen ihastelun aihe. Sen alasajo nykyiseen tilanteeseen on edellisten hallitusten- ei nykyisen - syntilistoilla korkealla. 

Kaksi vuotta sitten silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä kutsui Aalto-yliopistossa innovaatiojohtamisen professorina toimineen Erkki Ormalan arvioimaan hallituksen toimia innovaatiopolitiikan alueella. 

Ormalalla on ansioluettelossaan näyttävä uran tutkijana VTT:lla ja Nasalla, virkamiehenä tutkimus- ja teknologianeuvostossa, useiden suurien teknologiahankkeiden arvioijana ja innovaatiojohtajana Nokialla. Ormala ei raportissaan jarrutellut.

Ormala olisi voinut suositella, että Suomeen on luotava koordinoitu ja kokonaisuuden tarpeista lähtevä tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, jossa julkisen tutkimusrahoituksen ennakoitavuus, riittävyys ja tasapainoinen kohdistuvuus yhdessä eri sektoreilla toimivien organisaatioiden yhteistyökulttuurin vahvistamisen kanssa ovat avaintekijöitä. 

Sen sijaan hän kirjoittaa, että sellainen oli, mutta se hukattiin, ja nyt se pitäisi palauttaa.

Ormalan työn tulos nostatti silloin yritykseltä ja tutkimuslaitoksilta tyytyväistä kommentointia. Raportin huonona puolena pidettiin korkeintaan sitä, että sen olisi yhtä hyvin voinut jättää tekemättä. Samat havainnot Suomen innovaatiorahoituksesta ja innovaatiojärjestelmästä oli tehty jo OECD:n ja EU:n selvityksissä, ja niiden suositukset ovat aivan vastaavat kuin Ormalankin suositukset: lisää rahoitusta, parempaa tiedonkulkua ja koordinaatiota.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä, joka aikanaan oli kansallisen ylpeyden aihe, oli Ormalan mukaan ajettu tärviölle taitamattomilla uudistuksilla ja julkisen rahoituksen leikkauksilla. 

Selvityksen tueksi tehtiin laaja yrityskysely, minkä mukaan yritysten ulkomailla suorittaman t&k-toiminnan osuus kasvaa. Tämä kielteinen kehitys on raportin julkaisemisen jälkeenkin jatkunut.

Erityisesti Ormalan raportti suomi tutkimus- ja innovaatiopolitikan ennakoimattomuutta. SHOK-organisaatiot lakkautettiin yllättäen, tutkimustoiminnan verokannusteet otettiin käyttöön ja lopetettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tekesin eli nykyisen Business Finlandin rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty ilman mitään ennakoitavuutta. 

Tämä poikkeaa jyrkästi siitä, mikä oli Suomen innovaatiojärjestelmän yksi keskeisimmistä vahvuuksista. Aikaisemmin valtiojohto sitoutui tutkimus- ja teknologiarahoituksen kehittämiseen pitkäjänteisesti. 

Mitä teki valtiovalta tilaamansa raportin saatuaan. No ei juuri mitään.

Vaihtuivat vuodet, vaihtuivat hallitukset. Mitä on tälle asialle tehty? Ei edelleenkään juuri mitään.

Nykyinen hallitus on hyvin poikkeuksellisessa tilanteessaan joutunut ruiskimaan rahoja kansantalouden ja elvytyksen nimissä ympäriinsä. Innovaatiojärjestelmän rahoittamista, jota ovat niin kansalliset kuin kansainvälisestikin arvioijat pitäneet ei vain kannatettavana vaan välttämättömänä, ei ole hyväksytty mukaan. Sen suunnittelu annettiin tehtäväksi parlamentaariselle työryhmälle, mikä on synonyymi Juudaksen suudelmalle.

Nyt Suomen kolmentoista yliopiston hallitusten puheenjohtajat ja elinkeinoelämä vetoavat Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen nostamisen puolesta. TKI-toiminnan rahoitus on viisasta investointia tulevaisuuteen ja hyvinvointiin,  ja aiheen tärkeydestä vallitsee Suomessa poikkeuksellisen laaja yksimielisyys. Siihen yhtyvät niin tieteen kuin talouselämänkin edustajat, ja vastaavanlaista viestiä ovat toistaneet Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi yhdessä mm. Tekniikan akateemiset TEKin ja Lääkäriliiton kanssa. 

Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan teollisuusyritykset ovat valmiit investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta sen lisäksi tarvitaan julkisia panostuksia ja tieteen vakaata ja ennakoitavaa rahoitusta.

On äärimmäisen tärkeää, että parlamentaarinen TKI-ryhmä löytää keinot tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämän tulee tapahtua johdonmukaisesti ja hallituskausia pidemmällä aikavälillä. 

Baumer laajentaa tarjontaansa Movetecilla – vastaa tuotantoprosessien seurattavuuden kysyntään

baumer PR 8324 1

Sveitsiläinen automaatiotalo Baumer suoraviivaistaa tuotteidensa myyntiä ja toimituksia Suomeen. Yhtiön koko tuotevalikoima ja niiden tekninen tuki on nyt saatavilla Movetecilta.

Viimeisimpänä Movetecin tarjontaan on liitetty Baumerin prosessianturien valikoima eli muun muassa paine-, pinta-, virtaus- ja lämpötila-anturit. 

Jo aikaisemmin Movetec on edustanut Baumerin kappaletavara- ja koneautomaatioon liittyviä tuotteita sekä konenäkötuotteita. 

Markkinoiden ylintä luokkaa

Tuotepäällikkö Mika Laineen mukaan koko toimitusketju valmistajalta loppukäyttäjälle samalla selkeytyy, kun Movetec asioi suoraan Baumerin kanssa. Laineen vastuulla ovat Movetecin anturit ja mittalaitteet. Suuri osa Baumerin tuotteista kuuluu näihin ryhmiin.

“Baumer kehittää ja valmistaa teknologiaansa pääasiassa Sveitsissä, Saksassa, Tanskassa, Ranskassa ja Italiassa, ja se kuuluu selvästi markkinoiden ylimpään luokkaan laadun ja ominaisuuksien puolesta, mikä sopii Suomen markkinoille ja Movetecille oikein hyvin”, hän sanoo.

Turvallisuus on must

“Teollisuudessa valmistajan vastuu tuotteiden ja tuotantoprosessien turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista kiristyy. Energian ja raaka-aineiden käytön tehokkuutta halutaan jatkuvasti seurata ja parantaa samoin kuin tuotantoon tarvittavien kemikaalien käyttöä”, Mika sanoo. 

Siksi tuotantoprosessien valvonnassa ja ohjaamisessa käytettäviin antureihinkin kohdistuvat vaatimukset kiristyvät. Niiltä edellytetään luotettavuutta, kestävyyttä ja tiedonsiirtokykyä. “Tuotteiden ja tuotantoprosessien turvallisuudesta on tullut iso kysymys muuallakin kuin elintarviketeollisuudessa. Seurannalla luodaan edellytyksiä sekä tuotteen että prosessin turvallisuuden ja tehokkuuden kehittämiseen. Tuotannon seurantaan ja valvontaan yleensä tarvitaan erittäin korkeatasoista tuotantoprosessin anturointia.”

Nyt on rohkeuden aika

 happiness 2411755 640

Talouden mittarit kääntyvät yläviistoon, ja suhdannepolitiikalta ja yritysstrategioilta odotetaan vahvan etukenon ottamista. Investointien sekä tuotantokoneistoon, että uuden sukupolven tuotteisiin pitäisi oikeastaan olla jo hyvää käynnissä. Edessä näkyy kasvun aika.

Covid-kaudella valtiovallan on täytynyt jatkuvasti pitää heikomman puolta. Rajoituksilla ja rokotusjärjestyksillä on suojeltu niitä, jotka saattaisivat kärsiä taudista eniten. Taloudessakin on autettu niitä yrityksiä, jotka poikkeusoloissa menettivät mahdollisuuksiaan kannattavaan toimintaan.

Nyt tilanne on muuttumassa ja myös politiikan pitää muuttua. Huomion täytyy siirtyä heikkojen tukemisesta vahvojen ja rohkeiden kannustamiseen. Nyt täytyy hakea keinoja tuotekehityksen ja osaamisen kasvuun ja investointien kiihdyttämiseen.

Kevään kehysriihestä ei puuttunut draamaa ja näyttäviä käänteitä, mutta kasvua tukevia päätöksiä valitettavasti jäi puuttumaan.

T&K-verovähennykseen luvattiin kuitenkin palata syksyn budjettiriihessä. Nyt T&K-kannustimien valmistelu pitäisi kiireesti saada käyntiin, jotta kannusteita todella saataisiin. 

Yritystoiminnan kannusteet eivät ole mikään helppo juttu, ei poliittisesti eikä teknisesti. Verovähennys ei välttämättä ole se tapa, joka saa varsinkaan nuoria yrityksiä liikkeelle. Monet uudet, taloutta uudistavat yritykset, eivät ole saaneet monia kannattavia vuosia vyölleen, eivätkä ne valttämättä hyödy t&k-verovähennyksestä samalla tavalla, kuin ne saattaisivat hyötyä jostain muusta kannusteesta. 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvittää minkälaisia tuotekehityskanustimia muissa maissa on käytössä. Toivottavasti selvityksen tulos käynnistää vilkkaan keskustelun siitä, mikä malli ja mitkä elementit olisivat parhaita Suomelle ja oikeudenmukaisimpia suomalaisille tuotekehittäjille. Etlan mukaan peräti 32 OECD-maassa 37:stä on jonkinlainen verokannustin. 

Tärkeintä kuitenkin on, että jonkinlaiseen kannustimeen päädytään, ja se otetaan käyttöön ja pidetään voimassa useita vuosia. Itse kannustusta enemmän yritykset taitavat arvostaa toimintaympäristön vakautta. Pysyvät pelisäännöt ja pysyvät kannusteet ovat vahva viesti myös kansainvälisille yrityksille, jotka harjoittavat tutkimusta ja tuotekehitystä monissa maissa. 

Teknologiateollisuuden Talous- ja verofoorumissa Innofactor Oyj:n toimitusjohtaja Sami Ensio muistutti, että globaaleille yrityksille Suomi on vain yksi mahdollinen paikka harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Toiminta suunnataan sinne, missä se on kustannustehokkainta ja tuottoisinta. 

“Jos Ranska tukee tuotekehittelijän palkkaa 30 prosentilla tai Belgia 40 prosentilla ja Suomen tuki on nolla, niin saman tuotteliaisuuden omaavalle suomalaiselle insinöörille pitää maksaa 30 prosenttia vähemmän tai vaihtoehtoisesti palkata henkilö vaikkapa se sama suomalainen insinööri Ranskan toimipisteeseen.”

 

© Movetec 2021. All rights reserved. Site by Aidia.