Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Lisää tätä

investoinnit

Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi kesäkuussa tapansa mukaan yhteenvedon suomalaisen teollisuuden investointisuunnitelmista. Investointien rakennuksiin ja tuotantokalustoon odotetaan tänä vuonna nousevan melkein 4,1 miljardiin euroon. Se tarkoittaa yhdeksän prosentin kasvua. Tämä luku ei sisällä energiantuotantoon ja -jakeluun tehtäviä investointeja. Ne yksin ovat yli kolme miljardia ja kasvavat edelleen.

Aivan erityisen ilahduttavaa on, että teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysmenot, jotka laskivat yhteen menoon kymmenen vuotta, kääntyivät viime vuonna nousuun, ja nousu jatkuu edelleen. Tutkimus- ja tuotekehitys toiminnan arvo on EK:n investointiennusteen mukaan tänä vuonna reilut 2,5 miljardia.

Suunta on hyvä, mutta valitettavasti investointien määrä on edelleen riittämätön. Investointiaste eli kiinteiden investointien suhde tuotannon jalostusarvoon on yksitoista prosenttia. Vaikka mukaan laskettaisiin tk-investoinnitkin se on kahdeksantoista prosenttia. Luvut ovat alle länsieurooppalaisen keskitason. Virossa se on luokkaa 25 ja Ruotsissa vielä korkeampi.

Kymmenen vuotta sitten investointiaste oli Suomessakin melkein 27 prosenttia. Melkein yhtäjaksoisen pudotuksen takana on tuotekehitystoiminnan pieneneminen. Kovin syvälle ei tarvitse kaivaa, kun jo paljastuu, että miinusmerkkien takana on elektroniikkateollisuus ja Nokia.  

Tilastokeskuksen mukaan teknologiateollisuuden kiinteiden investointien arvo vuonna 2017 oli 1 490 miljoonaa euroa. EK:n Investointitiedustelun mukaan investoinnit kasvoivat viime vuonna ja investointien arvo oli noin 1 700 miljoonaa euroa. Kasvun odotetaan jatkuvan tänä vuonna reiluun 1 900 miljoonaan euroon. Tämä on enemmän kuin vielä alkuvuonna odotettiin.

Kone- ja metallituoteteollisuuden investoinnit kasvoivat investointitiedustelun ennakkotiedon mukaan viime vuonna noin 960 miljoonaan euroon ja tänä vuonna kasvu näyttäisi jatkuvan 1,15 miljardiin euroon, vaikka alkuvuonna odotettiin suunnan selvästi muuttuvan.

Myös elektroniikka- ja sähköteollisuudessa investointien odotettiin kääntyvä laskuun, mutta niin ei taidakaan käydä.  Niiden odotetaan pysyvän viimevuotisella vajaan 390 miljoonan euron tasolla.

Energia-ala on aivan oma lukunsa investointitoiminnassa. Sen investointien taso on jo vuosia ollut korkealla tasolla ja kasvaa taas kuusitoista prosenttia. Ala käy läpi voimakasta murrosta kahdella rintamalla. Uusiutuvien ja päästöttömien tuotantomuotojen rakentamiseen käytetään paljon rahaa, ja samalla sähkönjakelun verkkoa kaivetaan turvaan myrskyiltä ja kaatuvilta puilta - myös korkein kustannuksin.

Kemianteollisuuden investointimäärä on vaihdellut melkoisesti. Toissavuoden miljardi vaihtui viime vuoden 680 miljoonaan ja noussee nyt uudestaan 820 miljoonaan.


Metsäteollisuuden luku on kahdessa vuodessa pudonnut 816 miljoonasta alle 500 miljoonan. Tulevat selluhankkeet, jos ne toteutuvat, nostavat luvut taas kerralla miljardiluokkaan.

Elintarviketeollisuus investoi toissa vuonna Suomeen 554 miljoonaa euroa. Viime vuonna investointien arvo laski 300 miljoonaan euroon. Tänä vuonna investointien ennakoidaan taas kääntyvän kasvuun ja niiden arvo olisi vajaat 340 miljoonaa euroa.

Valmistavan teollisuuden juhlapäivät

people 692005 1920

Tampereella on alkamassa yksi Euroopan suurimmista valmistamiseen liittyvistä teknologia-alan tapahtumista. MPD - Manufacturing Performance Days kerää vuodesta toiseen varsin suuria nimiä esiintyjiksi. Esimerkiksi tällä kertaa yhden pääpuheenvuoron pitää tutkija, professori, konsultti ja taistelulentäjä Hermann Simon.

Hän on aikaisemminkin esiintynyt MPD:ssä. Pari vuotta sitten hän piti vaikuttavan puheenvuoron eurooppalaisesta Mittelstandista ja Hidden Championeista. Moni ajattelee, että talouden veturi on suurteollisuus. Simon osoittaa, että oikeasti se on muutamien satojen työntekijöiden yritykset, jotka ovat hyvin kapeilla tuotesektoreillaan globaaleja ja tuntevat asiakkaidensa tarpeet perinpohjin.

Nämä yritykset ovat fanaattisia laadun ja teknologian suhteen.

Silloin professori Reijo Tuokko sanoi, että nyt on sellaiset puhujat, että tätä ei ehkä koskaan Suomessa ylitetä.

No nyt on hyvä mahdollisuus mennä ainakin tasoihin, kun Simonkin on taas Suomessa.

MPD:n ydinviesti käsittelee teknologiaa, erityisesti digitaalisuutta.

Oletko huomannut, että IoT, jota pari vuotta sitten tuli joka tuutista, on nykyisin puheissa aika lailla pienellä volyymilla. Tarkoittaisikohan se sitä, että palopuheet alkavat muuttua teoiksi. Nyt puhutaan suurina ilmiöinä digitalisaatiosta, digitaalisista kaksosista, AI:sta ja robotiikasta. Näistä puhutaan myös MPD:ssä.

Yrityksissäkin puhutaan korkealentoisia, mutta tehdään käytännönläheisiä asioita.

Teknologiamurrokset kuten IoT tai digitalisaatio tai tekoäly saattavat asioita sivummalta seuraavan maallikon silmissä näyttää loogisilta ja helpoilta. Jos ne olisivat sitä, niitä käytettäisiin jo laajasti. Todellisuudessa ne ovat suuria portaita taitavillekin yrityksille, eikä suuria portaita harpota tuosta vaan.

Asiantuntevuuskin on harhauttava käsite. Ei kukaan ole asiantuntija armolahjojensa vuoksi, ellei sinnikkyyttä ja pohjatonta tiedonhalua lueta armolahjaksi. Asiantuntija on asiantuntija, koska hän peruskoulutuksen jälkeenkin väsymättä ja kyllästymättä ottaa selvää asioista, pysyttelee kärryillä ja opettelee uutta. Usein omalla ajallaan. On aika selvää, että näistä ihmisistä yritykset joutuvat kaikin keinoin pitämään kiinni.

Nyt monet yritykset ovat tällaisen suuren portaan edessä ja toteavat, että jalka ei nouse tuonne millään konstilla. Ne alkavat miettiä, miten se se voitaisiin jakaa pienempiin portaisiin, ja miten edes näille pikkuportaille saataisiin lähtemään nekin, joilla ei ole tätä todellisten asiantuntijoiden paloa sisällään.

Niillä ei oikeastaan ole muuta keinoa, kuin järjestelmällisesti ja järkevästi parantaa omia valmiuksiaan eli oppia uusia asioita ja ottaa käyttöön uusia teknologioita ja saada mahdollisimman moni ihmisistä kiinnostumaan siitä, mitä on näillä pikkuportailla, jotka ehkä johtavat sen ison portaan päälle.

Näiden pikkuportaiden nimi ei ole IoT eikä AI, vaan ne ovat antureita, lähettimiä, verkkoja, teollisuustietokoneita, pilviä ja grafiikkaa. Joillekin ne ovat matematiikkaa, mallinnusta tai vaikka bayesilaisen tilastotieteen käytännön sovelluksia.

MPD kannattaa kokea. Jos saksalaisprofessorin jorina ei nappaa -mitä sopii kyllä ihmetellä - paikalla on myös yrityksiä, jotka ovat ravanneet pikkuportaita, niin oikeita kuin vääriäkin, ja tietävät kertoa mitä se yrityksen arjessa tarkoittaa. Siellä on puhumassa myös niitä yrityksiä, jotka kuvittelevat päässeensä ison portaan päälle, ja kertovat mitä sieltä näkyy.

Osaatko arvata?

Tietysti näkyy seuraava porras. Niin korkea, että sen päälle jalka ei nouse millään. Se tässä niin hienoa onkin.

 

Hyvät pärjää

   euro 96289 1920

Suomi pääsi noususuhdanteen imuun yli kaksi vuotta muuta euroaluetta myöhemmin. Kaikeksi onneksi Suomen teknologiayritysten kasvu tuntuu jatkuvan, vaikka Saksa, Ranska ja Italia ovat jo kääntyneet uuteen suhdannevaiheeseen.

Teknologiateollisuus ry kysyy säännöllisesti jäseniltään tietoja niiden saamista uusista tilauksista ja tilauskannasta. Niiden valossa tilanne on oikein hyvä. Myös tarjouspyyntöjä on liikkeellä nyt enemmän kuin viime vuoden lopulla eli kilpailukykyisillä yrityksillä korkeasuhdanne toistaiseksi jatkuu.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päivitti viime kuussa maailmantalouden kasvuennusteitaan.  Vuonna 2017 maailmantalous kasvoi lähes neljä prosenttia. Viime vuonna kasvua oli vielä 3,6 prosenttia. Tänä vuonna kasvua saadaan enää 3,3 prosenttia.

Seitsemässäkymmenessä prosentissa maailman maista kasvunäkymä on nyt matalampi kuin vielä tammikuussa.

Uutiset ovat huolestuttavia, varsinkin kun hidastuminen koskee myös suuria euromaita ja erityisesti Saksaa, joka on ollut Euroopan ja Suomenkin talouden veturi. Tilanne on erityisen heikko teollisuudessa. Uudet tilaukset että tilauskanta vähenevät edelleen, eikä uusia työpaikkoja juuri synny.

Talouskasvu on hidastunut myös Yhdysvalloissa, joskin siellä teollisuustuotanto lisääntyy edelleen. Sikäläinen valtionpäämies sanoi, jossain vaiheessa, että kauppasodat ovat mukavia ja helppoja voittaa. Kauppasota Kiinan kanssa kuitenkin tuntuu rasittavan Yhdysvaltoja enemmän kuin Kiinaa. Kiina on ottanut käyttöön useita finanssi- ja rahapoliittisia elvytystoimia kasvun nopeuttamiseksi. Teollisuustuotannossa ja rakentamisessa on jo näkyvissä pientä elpymistä. Kauppasodan johdosta kasvunäkymät pysyvät epävarmoina.

Suomen talous pääsi kasvuun jälkijunassa. Talven aikana Suomen takamatka kasvussa on jonkin verran kaventunut ja näyttää pienenevän myös keväällä.

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia viime vuonna 77 miljardiin euroon. Kasvua oli viime vuonna tasaisesti kaikilla päätoimialoilla.

Liikevaihdon kasvusta noin puolet on ollut volyymikasvua ja toinen puoli raaka-aineiden ja komponenttien maailmanmarkkinahintojen noususta aiheutunutta myynnin arvon nousua. Yritysten saamien uusien tilausten määrä on pysynyt korkealla tasolla vuoden ensimmäisen neljänneksen, ja  liikevaihdon kasvukin tuntuu jatkuvan.

Teknologiateollisuuden mukaan alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa ja 14 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 maaliskuussa.

Myös tarjouspyyntöjen määrä on keväällä kääntynyt uuteen kasvuun.

 

Tilanteessa poikkeuksellista on telakoiden suuri osuus tilauskannasta. Telakkateollisuuden vahvistuminen tuo kuitenkin kasvua laajasti eri toimialoille.

Vuoden 2014 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan kasvusta noin 60 prosenttia koostuu laivatilauksista. Tilauskannassa olevista laivoista viimeisin toimitetaan näillä näkymin vuonna 2024.  

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin vuosi sitten.

Teknologiateollisuuden yritysissä oli henkilöstöä maaliskuun lopussa 318 500 eli lähes 7 500 enemmän kuin viime vuonna. Tämän lisäksi yrityksillä oli vuokratyövoimaa lähes 20 000 henkilöä.

Rekrytoinnit lisääntyivät alkuvuonna uudelleen. Rekrytointeja oli yhteensä 12 500. Pk-yritysten osuus rekrytoinneista oli 61 prosenttia. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

 

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi neljä prosenttia 15,3 miljardiin  euroon. Tämän vuoden tammikuussa kasvua oli 11 prosenttia.

Alan tilaukset ovat olleet kasvusuunnassa jo lähes kolmen vuoden ajan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia 31,7 miljardiin euroon.

Uusien tilausten arvo on pysynyt pysyi hyvällä tasolla alkuvuodenkin. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kahdeksan prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin viime vuoden maaliskuussa.

 

Osa osaa, osa ei

book 4126483 1920

 

Tekniikan aloilla sekä kaupan että teollisuuden yritykset ovat jo muutaman vuoden toitottaneet samaa viestiä: paikkoja olisi auki, mutta osaavaa ja innostunutta työvoimaa ei löydy mistään.

Tilastot ja ennusteet kertovat samaa viestiä. Pelkästään teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53 000 tekniikan osaajaa seuraavien neljän vuoden aikana. Näistä 40 prosenttia tarvitaan ammatillisesta peruskoulutuksesta. Budjettileikkauksista kärsineillä oppilaitoksilla riittää siis haasteita.

Jos neljällekymmenelle prosentille riittää toisen asteen koulutusta vastaava ammattitaito, yli puolet uusista tekijöistä pitäisi saada korkeakoulutasoisista oppilaitoksista - tekniikkaa, matematiikkaa tai fysiikkaa opiskelleita nuoria. Päästäkseen yliopistoon tai insinöörikouluun näitä aineita opiskelemaan alla pitäisi olla lukion pitkän matematiikan opinnot ja hyvä menestys näissä aineissa ylioppilaskirjoituksissa.

Kunnianhimoinen rekrytointiohjelma kaatuu jo lukioon. Pitkän matematiikan kirjoittaa vuosittain alle 14000 opiskelijaa. Näistä kaikki eivät suinkaan hakeudu tekniikan pariin tai matematiikan ja fysiikan opintoihin. Lähes kolmenkymmenen tuhannen sielun voittaminen neljässä vuodessa ei taida tästä porukasta onnistua.

Ja tämä on vain määrä. Oikeastihan se on laatu, joka ratkaisee menestymisen kilpailussa.

Jos Teknologiateollisuuden ilmoittama rekrytointien määrä seuraavina vuosina pitää kutinsa, tässä maassa ollaan pulassa. Teknisesti ja matemaattisesti koulutettua, etevää porukkaa tarvitaan myös monissa viranomaistehtavissä, tutkimuslaitoksissa, opettajina ja teknisessä kaupassa.

Yritysten, oppilaitosten ja viranomaisten on nyt tehtävä kaikkensa, että matematiikan ja muiden tekniikkaa tukevien aineiden opiskelu näyttäisi jo viisitoistavuotiaasta kiehtovalta, ja että ne monenlaiset työt, joita tekniikan parissa tehdään olisivat oikeasti houkuttelevia.

Muuten ikäluokkien koko ja niistä tekniikan pariin hakeutuvien osuus ei riitä pyörittämään tämän maan toimintoja.

Yritysten halu saada bisneksensä rullaamaan taitavien ihmisten avulla on asian yksi puoli. Toinen puoli on se, että myös julkinen talous tarvitsee eläväistä yrityskenttää ja ihmisiä, jotka tekevät työtä ja maksavat veroja.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Antti Neimala sanoi TEM:n työllisyysennusteen julkistuksen yhteydessä, että Suomen julkisen talouden kantokyky edellyttää kymmeniä tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia keskipitkällä aikavälillä. Se ei rajoitu pelkästään huippuosaajiin, vaikka heitäkin tarvitaan. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan erityisesti talouden kantokyvyn ja huoltosuhteen vuoksi.

 

It-yritys Futuricen tekoälyjohtaja Tuomas Syrjänen kiinnittää Teknologiateollisuuden pamfletissa huomiota myös niihin potentiaalisiin osaajiin, joita ei Suomessa hyödynnetä tarpeeksi hyvin. ”Naiset pitää saada mukaan työelämään myös tietotekniikka-alalle.”

Kevään 2018 ylioppilaspojista pitkän matematiikan kirjoitti noin joka toinen, mutta tytöistä vain joka kolmas. Samaan aikaan, kun matematiikka ei kiinnosta tyttöjä, poikien matematiikan taidot ovat heikentyneet.

Samassa pamfletissa työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelman johtava asiantuntija Laura Lindeman katsoo asiaa toisesta näkökulmasta.

”Suomella on todella paljon mahdollisuuksia vetää osaajia puoleensa, mutta tätä ei ole saatu toteutettua. Menestymme erilaisissa rankingeissa hyvin, mutta emme vetoa ihmisten tunteisiin”, Lindeman sanoo.

Kansainvälisille osaajille pitää pystyä näyttämään, millaista elämä on Suomessa ja miltä tulevaisuus täällä näyttää. Halvan korkeakoulutuksen sijaan opiskelijan tähtäimessä pitäisi olla ura ja tulevaisuus Suomessa.

Esimerkiksi tekniikan alan tohtorikoulutuksessa ulkomaisten opiskelijoiden määrä on yliopistojen mukaan selvästi kasvanut. Suurempi osa täällä koulutetuista tohtoreista tulisi saada sitoutettua Suomeen.

Lindemanin mielestä Uuden-Seelannin malli on hyvä malli Suomelle. He ovat onnistuneet kääntämään heikkoutensa vahvuuksiksi ja houkuttelemaan ihmisiä. Emme me voi piiloutua sen taakse, että meillä on huono sijainti tai ilmasto.

”Suomesta osataan luetella hyviä puolia, mutta heille, jotka eivät elä täällä, Suomi näyttäytyy kliinisenä ja tylsänä. Ei kukaan muuta uuteen maahan pelkän työn takia. Meidän pitäisi pystyä välittämään ihmisläheisempää viestiä ja ajatusta hyvästä arjesta.”

Julkisen hallinnon tehtävänä on varmistaa, että yritykset voivat tehdä osaajille suuria lupauksia. Esimerkiksi oleskelulupaprosessin tulisi olla nykyistä sujuvampi ja nopeampi. Lupien pitkät käsittelyajat hankaloittavat osaajien rekrytoimista.

 

 

Onko rima oikeassa paikassa?

 

pole vault 2644779 1920

Ilmastoaktivistien puheisiin on maailman sivu suhtauduttu niinkuin ekstremistien puheisiin yleensäkin. Suurin osa “tavallisista tolkun ihmisistä” antaa niiden mennä tuulen mukana.

Kokonaan toinen asia ovat tutkijoiden ja tieteenharjoittajien jutut. Ne tuntuvat jollain tavalla uskottavilta vaikka samaan aikaan kuulostaisivat uskomattomilta. Niitä ei ainakaan voi leimata oikopäätä huuhaaksi. Tutkijan asema tiedeyhteisössä antaa hyvän selkänojan tavisten vähättelyä vastaan

Aikaisemmin tässä kuussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ja saksalainen Energy Watch Group julkaisivat selvityksen, joka väittää, että hiilidioksidipäästöt saadaan nollaan jo ennen vuotta 2050, jos hommaan ryhdytään tosissaan. Sen mukaan ja uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen on edullisempaa kuin fossiilisiin ja ydinvoimaan tukeutuminen.

Jos saman asian huutaisi eduskuntatalon portailta risuparta kyltti kädessään, sitä ajattelisi, että tulikohan yliopistoilta sittenkään leikattua tarpeeksi määrärahoja kun opiskelijoilla riittää tuollaiseen puhtia.

Mutta kun sen kirjoittaa LUT-yliopiston professori Christian Breyer, tulee mieleen, että tällaista pitäisi saada yliopistoista enemmän: dataan ja tutkimukseen perustuvia mallinnettuja ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin.

Edelleenkään taviksella ei ole mitään edellytyksiä arvioida ovatko Breyerin ja EWG:n tutkimusryhmät oikeassa, mutta asenne niillä on kunnossa. Kun tavoittelee kuuta taivaalta tai ikusta elämää saattaa jotain saadakin. Kun tekee sen parhaaseen tietoon ja ennakkoluulottomuuteen nojautuen, mahdollisuudet paranevat entisestään.

Jos tavoittelee marjaa maasta, ei yleensä muuta saakaan. Hyviä ja terveellisiähän marjat tietysti ovat.

 

Samaan asetelmaan voi törmätä monessa muussakin yhteydessä. Myös yrityksissä. Myös tuotekehityksessä. Yritykset voivat käyttää miljoonia tuotekehitykseen ja tuottaa kelpo rakkineita, joissa ei oikeastaan koskaan ole mitään järisyttävää. Kelpo bisnestä, mutta ei mitään, mikä toisi etulyöntiä vuosiksi ja kunniaa vuosikymmeniksi.

Kunniaa ei voi syödä eikä jakaa osinkoina, mutta kummasti se lisää seuraavan, pienemmänkin tuoteuudistuksen kiinnostavuutta ja helpottaa uusien huipputyyppien rekrytointia.

Yritykset, suomalaisetkin, ovat tehneet omilla aloillaan merkittäviä asioita. Sellaisia, joita ei ennen ollut tehty, koska ei ole osattu tai ei ole tullut mieleen. Paperi- ja sellukoneissa oli paljon mullistavaa uutta, Tornion ferrokromin hyödyntäminen oli läpimurto, samoin nikkelin ja kuparin valmistaminen liekkisulatuksella.

Kemppi oli ensimmäinen, joka toteutti hitsausvirtalähteen invertteritekniikalla. Käytännössä kaikki muut tulivat perässä, mutta Kemppi hyötyy edelleen siitä, että oli ensimmäinen. Ei nopein mutta näkemyksellisin. Kemppi oli myös ensimmäinen joka kehitti digitaalisen hitsausvirtalähteen. Finn-Power oli ensimmäinen, joka pisti lineaarimoottoreilla levytyökeskuksen ennennäkemättömään vauhtiin. Edelläkävijän maine on pysynyt.

Yhteistä näille kaikille rajojen rikkojille on se, että yhtiöt ja niiden asiakkaat ovat unelmoineet yhdessä, ja kehitystyötä on tehty parhaan akateemisen ja käytännöllisen tiedon tuella. Jotain on pitänyt keksiä alusta asti itse, mutta suurin osa on pystytty tekemään olemassa olevan tiedon ja parhaan kaupallisen tekniikan päälle.

Toinen yhteinen piirre on se, että läpimurtoja ei ole tehty kiireellä, normaalin tuoteparantelusyklin keskellä. Ainutlaatuisuus vie aikansa. Ja testaus se vasta viekin.

Ruotsissa näitä on tietysti vielä enemmän. Nyt teräsyhtiö SSAB on lähtenyt hankkeeseen, jossa se yrittää tehdä teräksen tuotantoprosessin ilman hiilidioksidipäästöjä. Malmista levyksi ilman päästöjä! Mahdollista laboratoriossa, mutta kallista ja ennennäkemätöntä. Saisikohan sen toimimaan tehdasmittakaavassa? Ehkä, jos tieteentekijät ja teräksenkäyttäjät saadaan innostumaan asiasta.

Se on kuitenkin selvää, että jos SSAB tässä hankkeessa onnistuu, se on muuttanut maailmaa.

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®