Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Movetec Oy | Suokalliontie 9 | 01740, Vantaa | Puh: 09 525 9230 | Asiakaspalvelu: info@movetec.fi | Tilaukset: orders@movetec.fi | Y-tunnus: 0705113-4
 

Hyvät pärjää

 

autos 214033 640

Kansainvälinen markkinatutkimusyhtiö Interact Analysis ennustaa, että useimmat maat ylittävät vuoden 2019 tuotantotasot vuoteen 2024 mennessä, jotkut nopeamminkin. 

Interactin neljännesvuosittaisen katsauksen  mukaan globaali teollisuustuotanto laskee 7,6% vuonna 2020. Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Intia ja Brasilia kärsivät kovimmin ja Etelä-Korea ja Kiina vähiten. Pudotus on suurin liikenteeseen liittyvillä aloilla - ilmailussa, autoteollisuudessa ja kansainvälisessä tavarakaupassa ja pienin elintarviketeollisuudessa ja päivittäistavarakaupassa.

Normaalisti Interactin Manufacturing Industry Output Tracker (MIO) on maksullinen tuote, mutta tällä kertaa, koronatalkoiden hengessä, yhtiö tarjoaa sen maksutta. Katsauksen voi tilata ilmaiseksi TÄÄLTÄ.

MIO ennustaa vakaata, mutta epätasaista elpymistä. Yhtiö ennusti tammikuussa 2020 globaalin teollisuustuotannon asteittaista tuotannon kasvun pientä nopeutumista vaisujen vuosien 2018 ja 2019 jälkeen, mutta Covid-19 on muutti tätä näkymän kokonaan.

Ennusteen mukaan monissa maissa ja monilla aloilla talouden perusta oli terve ja kasvu näytti vakaalta. Koronakriisin jälkeen voisi siis odottaa, että hyvälle uralle palataan.

Pudotuksen suuruus ja toipumisen nopeus riippuvat ymmärrettävästi siitä, kuinka hyvin maat ovat onnistuneet taistelussaan tautia vastaan. Aasian maat, joihin tauti iski ensin, ovat jo hyvässä elpymisen vauhdissa verrattuna USA:han, Brasiliaan ja Venäjään.

Saksa on tavallaan vaikeimmassa tilanteessa. Vaikka se on toiminut kiitettävästi ja onnistunut hyvin, se kuitenkin joutuu ottamaan iskua, koska sen talous nojaa niin voimakkaasti vientiin ja autoteollisuuteen.

Suurista talouksista Saksa on ainoa, jonka  teollisuustuotanto vuonna 2024 on alhaisempi kuin vuonna 2019. Interact arvioi Saksan teollisuustuotannon laskevan 13,4 prosenttia tänä vuonna, mutta kasvavan 5 prosenttia ensi vuonna.

 

Maiden välillä on eroja, mutta erot ovat selvästi suurempia toimialojen välillä ja vielä suurempia yritysten välillä. Hallitukset eri maissa ovatkin ymmärtäneet yritysten hädän ja avanneet avustushanat. Siltikin eron voittajien ja häviäjien välillä tässäkin kriisissä tekee se, miten yritykset käyttävät sen ajan ja ne resurssit joka niillä tässä tilanteessa on.

Kiihtyykö vai hidastuuko tutkimustyö ja uusien tuotteiden kehittäminen. Kiihtyvätkö vai hidastuvatko tuotannon kehittäminen ja investoinnit. 

Valitettavasti lukuisien investointihankkeiden aikataulut on laitettu uusiksi, koska projekteissa tarvittavat ulkomaiset asiantuntijat ja asentajat ovat lähteneet karanteenin kautta kotiin. Neuvokkaimmat näissäkin tapauksissa ovat kehittäneet tapoja edistää hankkeita etäyhteyksien avulla.

 

Tuonti on osa vientiteollisuutta

 automation 3624328 640

 

Kansantaloutta kohdanneiden kriisien jälkeen Suomessa ja miksei muuallakin on aina korostettu vientiteollisuuden merkitystä. Vienti synnyttää suoraan pysyviä, hyväpalkkaisia töitä, ja se säteilee hyvinvointia laajalle yhteiskuntaan. Teollisuuden toimittajaverkostot alkavat investoida, kumipyörät pyöriä, ja hyörinä kaupoissa ja ravintoloissa kiihtyy.

Vientiteollisuuden etujärjestöt Suomessa eli Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus selvityttivät puolitoista vuotta sitten, että vientiteollisuuden yrityksillä on jopa suurempi vaikutus Suomen kansantalouteen kuin oli aiemmin arvioitu. Alojen yritykset luovat suoraan ja välillisesti melkein puolet Suomen bruttokansantuotteesta, ja lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa synnyttävät 13 työpaikkaa muilla toimialoilla.

Ei ole syytä epäillä KPMG:n laatiman selvityksen faktoja tai johtopäätöksiä. Näkökulmat ja sanavalinnat sen sijaan olisivat voineet olla toisetkin. Elintärkeiden vientitulojen saaminen edellyttää ponnisteluja myös muilla aloilla. Kymmenen vientiteollisuuden työpaikan synnyttäminen edellyttää kolmentoista ihmisen työpanosta palvelujen, hallinnon ja kaupan aloilla.

Nykyisen suuruista vientiä ei olisi ilman yhteiskunnan ja muiden yritysten toimia. Esimerkiksi ilman tuontia ei olisi myöskään vientiä. Tämä on erityisen totta suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Koneenrakennus on täysin riippuvainen antureita, väyliä, lähettimiä, ohjaimia, toimilaitteita ja muita komponentteja valmistavista ja kehittävistä ulkomaisista yrityksistä. Niiden kehittämiseen ei Suomessa ole sen paremmin resursseja kuin osaamistakaan. Niiden soveltaminen omissa suomalaisissa koneissa - vientituotteissa - on keskeistä suomalaisten koneenrakennusyritysten osaamista.

Yhdysvalloissa nykyinen hallinto on ottanut tikun nokkaan erityisesti Kiinasta tulevan tuonnin. Virallisen totuuden mukaan tuonti ja maailman kauppa uhkaavat amerikkalaisia työpaikkoja. Kiina sai jalkansa maailman kauppajärjestö WTO:n oven väliin vuonna 2001. Siitä alkoi kymmenen vuoden ajanjakso, josta Yhdysvalloissa käytetään nimitystä “China Shock”. Kiinan vienti kaksinkertaistui, ja tavaroiden ja hyödykkeiden virrat maailmankaupassa muuttuivat melkoisesti. Sillä tosiaan oli kielteisiä työllisyysvaikutuksia myös Yhdysvaltojen valmistavassa teollisuudessa.

American Action Forum on Yhdysvalloissa toimiva keskustaoikeistolainen poliittinen etujärjestö. Käytännössä se toimii samassa rintamassa valtaapitävän republikaanipuolueen kanssa ja propagoi julkisesti hyvinä pitämiensä poliittisten periaatteiden puolesta.

Propagandan lisäksi American Action Forum teettää amerikkalaisilla tutkimuslaitoksilla selvityksiä talouteen ja yhteiskuntaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista.

Viime viikolla julkaistiin tuonnin ja valmistavan teollisuuden työllisyyden riippuvuutta mitannut tutkimus. Se käsittelee aikaväliä 2010-2016 eli China Shockin jälkeistä aikaa. Tulosten mukaan yli neljäsosa tänä aikana syntyneistä kappaletavarateollisuuden uusista työpaikoista liittyy tavalla tai toisella tuontiin. Ei nimenomaisesti tuontiin Kiinasta vaan tuontiin yleensä. Tuonti on lisännyt yhdysvaltalaisten lopputuotteiden kilpailukykyä maailmalla, ja hinnaltaan edullinen tuonti on lisännyt amerikkalaisten kuluttajien mahdollisuuksia ostaa tavaroita - myös Amerikassa valmistettuja tavaroita.

Prosentin lisäys tuonnissa johtaa tutkimuksen mukaan 0,07 prosentin lisäykseen teollisen tuotannon työpaikoissa.

Näin Amerikassa. Epätieteellisen analyysin eli näppituntuman mukaan vaikutus on Suomessa samansuuntainen mutta suurempi.

Vientiteollisuuden säilyttäminen elossa ja kilpailukykyisenä on varmasti yksi suurimmista koronakriisin aiheuttamista haasteista, kansanterveyden haasteiden jälkeen.  Olisi kuitenkin paha virhe ajatella, että pelkästään vientiteollisuus on se joka tuo vientituloja. Erittäin tärkeää on myös se, että vientiä tukevat palvelut ja tuontialat nousevat koronakriisistä elinvoimaisina.

 

Korona-exit tarvitsee hyvän suunnitelman

people 692005 1920


Koronaepidemian hallitseminen on juuri nyt valtaapitävien ykköshaaste. Keskustelu rajoitusten purkamisesta talouden elvyttämiseksi voi tuntua kylmältä, koska tartuntojen määrä vielä kasvaa. Sitä pitää kuitenkin juuri nyt tehdä. Epäonnistuminen koronaepidemiasta toipumisessa tietäisi valtavaa laskua yhteiskunnalle. 

Suomi tarvitsee yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, millä kriteereillä ja missä aikataulussa liikkumisen ja kokoontumisen rajoituksia voidaan purkaa. 

Vastuuntuntoisimmat yritykset reagoivat koronauutisiin jo ennen kuin kokoontumis- ja liikkumisrajoituksia asetettiin sulkemalla toimitilansa ulkopuolisilta ja siirtymällä ripeästi etätyöhön ja etäyhteyksien käyttöön asiakaskontakteissa. 

Nyt nämä samat yritykset ja ihmiset tarvitsevat ja ansaitsevat tiedon siitä milloin ja millä edellytyksillä voidaan turvallisesti palata työpaikoille ja normaaliin asiointiin. Purkamisessa toisin kuin rajoitusten asettamisessa ei voida jäädä sen varaan, että ihmiset ja yritykset toimisivat oma-aloitteisesti.

Kriteereistä on hyvä sopia ja viestiä nyt, kun laajamittaisen rajoitusten purun aika ei vielä ole käsillä. Jos odotellaan tilanteen selvää kohentumista, eri intressiryhmien tarpeet ja intohimot saattavat jyrätä asiantuntijoiden äänen.

Elinkeinoelämän keskusliitto on perustanut exit-työryhmän valmistelemaan elinkeinoelämän suosituksia politiikkatoimiksi koronaepidemian hoitamiseksi ja talouden käynnistämiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo tiedotteessaan, että alussa toimenpiteiden pääpaino on varmistaa, että talouden avaamisen edellytykset ovat olemassa. Se tarkoittaa mm. suojatarvikkeiden tehokasta hankintaa sekä kotimaisen valmistuksen käynnistämistä. Exit-työryhmä painottaa, että kun tartuntatilanne on hallinnassa, tarvitaan kohdennettuja toimia kattavien rajoitustoimien sijaan. 

Rajoitusten purkaminen - sitten aikanaan - on vähintään yhtä kiireellinen päätös, kuin rajojen asettaminenkin oli. Levottomuus ja katkeruus turhiksi ja epäoikeudenmukaisiksi koetuista rajoituksista leviävät ehkä jopa nopeammin kuin virus, ja nekin voivat aiheuttaa pahaa vahinkoa. 

Koronakriisin ensimmäisissä vaiheissa pahiten ovat kärsineet palvelualat. Niiden merkitystä talouden pyörien pyörittämisessä ei pidä vähätellä. Siltikin pitää ymmärtää, että vientialat ja kansainvälinen kauppa ovat taloudelle ja hyvinvoinnille vielä kertaluokkaa tärkeämpiä, ja pandemia haittaa myös niitä. Kun ne alkavat yskiä seuraukset ovat todella raskaita ja toipuminen todella hidasta.

Nyt yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ja monenlaisia kotimarkkinayrityksiä pidetään  hyvästä syystä hengissä lainarahalla. Loputtomiin näin ei kuitenkaan voi olla, vaan ennen pitkää hyvinvoinnin rahoittaminen lasketaan taas vientialojen ja kansainvälisen kaupan yritysten harteille.

Nyt sopii toivoa, eikä vain toivoa, vaan myös tehdä kaikki mahdollinen, että ne hartiat pysyisivät vahvoina kriisiajan yli.

Nyt voi tuntua siltä, että talouden lainalaisuudet olisivat pandemiassa muuttuneet, mutta eivät ne ole. 

Edelleenkin vientialojen on pidettävä huolta kilpailukyvystään - investointikyvystä, tutkimuksesta ja uusien tuotteiden kehittämisestä sekä osaamisesta. Nyt se ei kaikille ole mahdollista omin resurssein, ja siksi tarvitaan valtiolta avustusmuotoista lisärahoitusta. Myös kasvua ja investointeja tukevien verotoimien etenemistä pitäisi nyt edistää. Perusterveiden vientiteollisuusyritystenkin pitämiseksi hengissä tarvitaan tukitoimia, että näiden työpaikat säilyvät pahimman yli.

Sankarille kuuluu sankarin vastaanotto

child 164318 1280

 

Amerikkalaisessa arvomaailmassa palomiehiä, sotilaita ja poliiseja on pidetty sankareina, jotka pistävät henkensä ja terveytensä peliin pelastustyössä. Samaan luokkaan tai ainakin lähelle sitä on luettu henkiä onnettomuustilanteissa pelastavat ensihoitajat ja lääkärit. 

Pandemia-aikana näiden kaikkien ohi - eikä vain Amerikassa - on nostettu sairaaloiden ja teho-osastojen henkilökunta, joiden työmäärä varmasti onkin moninkertaistunut ja työolosuhteet vaikeutuneet tarttuvaa tautia vastaan taistellessa.

Olisi hienoa, että henkiä pelastavien sankareiden rinnalle joskus nostettaisiin muulla tavalla tärkeää työtä poikkeuksellisin ponnistuksin tekeviä ammattikuntia. Näin poikkeuksellisina aikoina yrityksistäkin löytyy ammattilaisia, jotka ovat miettineet työnkuvansa ja työtapansa kokonaan uusiksi täyttääkseen ruutunsa organisaatiossa.  

Epäonnistumiselle ja alisuorittamiselle olisi tarjolla runsaasti hyväksyttäviä syitä ja selityksiä, joihin tarttua, mutta eiväthän sankarit niin tee.

Tällaisia sankareita on ihan tavallisissa teollisuusyrityksissä sekä tekniikan ja kaupan yrityksissä. Tällaiset yritykset yleensä eivät yksin ole paljon mitään, mutta yhdessä kumppaniensa, verkostojensa ja asiakkaidensa kanssa ne tekevät aloillaan ihmeitä. Kun tavat, joilla näitä yhteyksiä hoidetaan on ainakin osaksi pistetty poikki, sankarit yrityksissä ovat päässeet osoittamaan venymiskykyään.

“Thinking out of the box” on inflatoitunut fraasi, jolla kuvataan melkein mitä tahansa vähänkin uudenlaiseen ajatteluun viittavaa. Kunhan pandemiasta päästään, ja yritysten toiminta palaa lähemmäs normaalia, voi olla että tämäkin fraasi palautetaan vanhaan merkitykseensä, kun on huomattu, että asioita voi tehdä ja ajatella myös todella uudella tavalla.


Kuukausien työskentely poikkeusoloissa, tapaamatta kollegoita ja yhteistyökumppaneita, tarjoaa työelämän tutkijoille valtavasti materiaalia etätyötä koskevaan tutkimukseen. Jo nyt tutkijat sanovat, että osa eristäytymisen aikana omaksutuista työtavoista jää yritysten ja ihmisten pysyviksi työtavoiksi, tai ainakin pysyviksi vaihtoehtoisiksi työtavoiksi.

Ehkä suurin oppi, mikä tästä tilanteesta saadaan onkin se, että yrityksissä nähdään uudella tavalla se arvo, mikä ihmisten aloitteellisuudessa ja vastuuntuntoisuudessa on. Ja samalla sankarit itse näkevät, asioita voi tehdä monella tavalla, ja että joissain tilanteissa avoimella mielellä, sopeutumiskyvyllä ja venymisella on suurempi arvo kuin mukavuudella ja muutosvastarinnalla. 

Todennäköisesti moni tutun työpöydän ääreen palaava myyntitoimihenkilö, ostaja ja tuotekehittäjä tuntee jonkinlaista ylpeyttä eristäytymisen aikaisesta selviytymisestään ja sen aikana tehdyistä tuloksistakin. Todennäköisesti moni myös pitää elettyä poikkeuksellista jaksoa kasvattavana kokemuksena, jota oikeastaan ei haluaisi antaa pois. Etätöissä on saattanut nähdä itsensä ja tekemisensä uudessa valossa.

Ja lähes varmaa on, että työpaikalle palaavat sankarit ovat mietineet työtään ja elämäänsä tuovat tullessaan ajatuksia siitä miten asioiden työpaikalla pitäisi muuttua, että homma sujuisi paremmin. 

Toivottavasti heihin ja heidän ajatuksiinsa voidaan suhtautua niin kuin palaaviin sankareihin kuuluukin.

Kyberuhka torjutaan järjestelmällisyydellä ja valvonnalla

hacker 1944688 640

Kyberturvallisuudella on entistä tärkeämpi rooli, kun IoT:n laitteiden ja sensorien määrä tuotantoympäristöissä kasvaa jatkuvasti. Tällä tarkoitetaan siis suoraan avoimeen internetiin yhteydessä olevia laitteita. 

Aikaisemmin OT- ja IT-verkot eli tehdastason automaatio ja “tavallinen tietotekniikka” ovat saattaneet olla fyysisesti eristettyinä ja lähes immuuneja verkkohyökkäyksille. Lisääntyvä datankeruu aiheuttaa sen, että yhä useammat, mahdollisesti päällekkäiset, systeemit ovat yhteydessä nettiin, ja ulkopuolisen vaikuttamisen ja häirinnän riski kasvaa. OT tulee sanoista Operation Technology ja IT on tietysti Information Technology.

Kansaivälinen tietoturvakouluttaja SANS-instituutti kysyi alan toimijoita, minkälaisia uhkia ne pitävät kaikkein todennäköisimpinä. Vastauksissa suurimmaksi huoleksi nousevat laitteet, jotka eivät pysty suojelemaan itseään häirinnältä. Ne ovat yleensä vanhoja automaatiokomponentteja, joita ei alunperinkään ole rakennettu tietoturvallisiksi, ja joihin ei näitä ominaisuuksia voi lisätäkään esimerkiksi muistin vähäisyyden vuoksi.

Toiseksi suurin riski nähdään inhimillisessä virheessä. Työntekijä esimerkiksi voi kytkeä saastuneen usb-tikun laitteeseen. 

Vasta kolmanneksi suurimmaksi uhaksi koetaan järjestäytyneet verkkohyökkäykset.

 

OT-verkkojen uhkia:

  • Tuntemattomat yhteydet tai laitteet. Järjestelmän toimittajalla saattaa olla etäyhteys omaan laitteeseensa tai ulkopuolinen huoltohenkilökunta voi liittää tuntemattomia laitteita verkkoihin
  • Autentikoinnin puute. Monet laitteet autentikoidaan käyttäen hyväksi autentikointiserveriä. Näin voi olla varma, että joku ei vaihda vahingossa tai tahallaan laitetta toiseksi samanlaiseksi, mutta väärillä asetuksilla olevaksi laitteeksi.
  • Salaamattomat protokollat. Teollisuudessa käytössä olevat protokollat ovat usein aivan avoimia ja ”man in the middle” tapaisissa hyökkäyksissä joku muttaa laitteille lähetettyjä komentoja.
  • Laitteiden päivitykset eivät ole ajan tasalla. Tai niitä ei ole saatavilla.
  • Omien ohjausjärjestelmien heikkoudet ja sisältäpäin leviävät uhat.

 

 Yhdysvaltojen turvallisuusvirastossa teollisuuden järjestelmien tietoturvaominaisuuksia valvovan osaston  ICS-Certin mukaan haavoittuvuuksia on havaittu eniten energiateollisuuden ja prosessiteollisuuden sektoreilla. Nämä eivät ole siis toteutuneita hyökkäyksiä vaan niiden laitteissa havaittuja haavoittuvuuksia.

Onneksi jokaisen alan ja jokaisen yrityksen ei tarvitse erikseen miettiä mitä asioita pitää ottaa huomioon, että kyberturvallisuuden saisi rakennettua oikealle tasolle. Riittävän turvalliseksi, mutta ei niin, että jokapäiväinen asioiden hoito muuttuu ylivoimaiseksi.

"Tämän hahmottamiseksi on hyvä miettiä muutamaa asiaa.  Mitkä ovat todelliset riskit? Mikä voi olla seuraus, jos verkkohyökkäys todella onnistuu? Mitä suojellaan, ja kuinka arvokkaita asioita ne oikeasti ovat? Mitä vahvempi suojaus halutaan, sitä enemmän tietysti pitää investoida", sanoo Movetecin tietoturva-asiantuntija Antti Laukkanen.

Yleensä teollisuusyritykselle riittää sellainen taso, jossa suojataan verkkoa ja laitteita taitamattomuudesta tai huolimattomuudesta tapahtuvista vahingoilta ja lisäksi kömpelöiltä ulkopuolisilta tunkeutumisyrityksiltä. "Siis sellaisilta, joissa tekijällä itselläänkään ei ole kummoista osaamista tai resursseja ammattimaiseen tihutyöhön", Laukkanen sanoo.

 

7 askelta kustannustehokkaaseen laitetason suojaukseen 

  • Vahva salasana. Perusjuttu, mutta ei välttämättä aina käytössä. Laitteissa tietoturvallisuus voi olla yksinkertaisimmillaan sitä että laite pakottaa käyttäjän valitsemaan kovennetun salasanan.
  • Suljetaan kokonaan portit joita ei käytetä. Ne ovat avoimia ovia sisäiseen verkkoon.
  • Salataan (kryptataan) järjestelmän ja laitteiden määrittely- ja asetustiedostot. 
  • Listataan sallitut IP ja MAC-osoitteet. Näin varmistetaan, että vain sallitut laitteet pääsevät kytkeytymään verkkoon.
  • Palomuuritoiminnot verkossa. 
  • Päivitykset. Vaikka laite tai palvelu olisi käyttöönotettaessa tietoturvallinen, tilanne voi muuttua. Tietoturva on kilpajuoksua uhkia vastaan.
  • Käytetään kommunikointiin salattuja protokollia.

 

 On hyvä muistaa, että kyberturvallisuuteen liittyy tekniikan lisäksi paljon toimintatapoja ja järjestelmällisyyttä. Verkkojen suunnittelun ja rakentamisen toimintamalleja on kuvattu useissa eri alojen tietoturvastandardeissa. Teollisen automaation sovelluksille on kehitetty tietoturvastandardi IEC 62443, jota käytetään useilla valmistavan teollisuuden toimialoilla.

Antti Laukkanen suosittelee, että ensimmäinen ja ehkä kaikkein olennaisin toimenpide, valitaan mikä suojautumisen taso hyvänsä, olisi verkon palastelu palomuurein.

Jos vahinko kuitenkin tapahtuu, ja esimerkiksi järjestelmään pääsee haittaohjelma, vahingot voidaan rajata.

Asiantuntijat käyttävät termiä Defence in depth - syväpuolustus. Useat automaatioverkot on alun perin kehitetty sellaisiksi, että niitä ei ollut ikinä tarkoituskaan kytkeä internetiin. Siksi niiden eristäminen toisistaan on kokonaisuuden kannalta suositeltavaa. 

Lisäksi tarvitaan verkon valvontaan työkalut, joilla voidaan varmistaa ettei verkossa ole esimerkiksi ylimääräisiä laitteita ja tarkistaa laitteen tietoturva-asetusten määritykset. Moxan MXView on esimerkiksi tällainen ohjelma. Sillä voidaan suorittaa myös reaaliaikaista verkonvalvontaa, ja diagnostiikan lokien avulla voidaan havaita vääriä menettelytapoja ja haavoittuvuuksia jo ne ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa. 

Moxa on perustanut japanilaisen Trendmicron kanssa Txone Networks -yhteisyrityksen. Trendmicro joka on yksi maailman suurimmista IT-tietoturvayhtiöistä.  Txone tulee tarjoamaan kyberturvallisuustuotteita OT-järjestelmiin. Näitä ovat mm. uuden sukupolven EtherFire-palomuuri, joka sisältää viruskuvaukset, ja EtherCatch työnimellä kulkeva IPS (Intrusion protection system)-laite, jolla suojataan esimerkiksi vanha PC tai PLC johon ei enää päivityksiä ole tarjolla.

 

 

© Movetec 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®